Uudenlainen asumisen ja elämisen kulttuuri
Kaupungistuminen on muokannut maailmaa ennennäkemättömällä tavalla viimeisen vuosisadan aikana.
Kaupunkimainen asuminen on kuusinkertaistunut vain 70 vuodessa.
Kaupungit levittäytyvät 3 % maapallon pinta-alasta mutta kuluttavat peräti 60-80 % energiasta ja ovat vastuussa 75 % CO2-päästöistä. Rakentaminen on energiaintensiivistä ja vie 40 % maailmanlaajuisesti tuotetusta energiasta.
Jos jatkamme rakentamista tällä vauhdilla, tarvitsemme jopa miljardi uutta kotia erityisesti Aasiassa ja Afrikassa.
Maailman luonnonvaroista puolet käytetään rakentamiseen. Noin 8 % maailman hiilipäästöistä on peräisin sementin ja betonin tuotannosta.
Uusia rakennuksia rakennetaan jatkuvasti niin paljon, että niiden kerrospinta-ala vastaa Pariisin kaupungin pinta-alaa joka viikko.
Tarvitsemme vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista! Sitä edistetään lakeja säätämällä, uusia tuotteita innovoimalla, kiertotaloudella sekä parantamalla alan toimijoiden yhteistyötä.
Mutta kestävään muutokseen tarvitaan myös uudenlaista asumisen ja elämisen kulttuuria. Meidän tulee tarkastella uteliaan kriittisesti omia käsityksiämme tilantarpeesta, kauneudesta ja muista asumisen normeista.
Esittelemme seuraavaksi valikoituja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkijoiden ja opiskelijoiden töitä:
Kuva: Mika Huisman
Photo: Mika Huisman
Main Street Project – aktiivista, elävää kaupunkitilaa ja vähemmän autoja Otaniemeen
Otakaari on katu, joka halkoo Aalto-yliopiston kampusaluetta Otaniemessä.
Se on tyyppiesimerkki modernistisesta liikennesuunnittelusta, missä suositaan autoilua muiden liikkumismuotojen kustannuksella.
Kuva: Mikko Raskinen
Entä jos kadut olisivatkin ihmisiä ja luontoa varten?
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja Lontoon Royal College of Art -yliopiston palvelumuotoilukurssi paneutuivat tähän kysymykseen monialaisella maisterikurssilla.
“Aalto Main Street: City as a Service” -projektissa haluttiin uudelleenmäärittää julkista tilaa ja luoda aktiivista, elävää katutilaa Otaniemen kampusalueelle. Kurssia vetivät professori Antti Ahlava Aallosta sekä tohtori ja muotoilustrategi Nicolás Rebolledo Royal College of Artista.
Projektin keskiössä olivat sekä julkinen ulkotila että palveluvalikoima opiskelijoille, henkilökunnalle ja alueen asukkaille. Kurssin lopputuloksena syntyi lukuisia kokeellisia, jaetun tilan konsepteja. Niissä ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään mutta myös yliopiston ja muiden alueella toimivien organisaaatioiden, luonnon ja viheralueiden sekä koko kaupungin kanssa.
Näissä visoissa katutila ei ole enää varattu vain autoille, vaan kaduilla voidaan viljellä kasveja, urheilla ja harrastaa, juhlia, järjestää kulttuuritapahtumia ja kokoontumisia, hengailla ja tavata ystäviä. Kurssilaisilla oli vahva usko siihen, että tällainen toiminta vetäisi kampusalueelle puoleensa monenlaisia kävijöitä. Lisäksi se tukisi opiskelijoiden, henkilöstön ja asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Puurakentaminen on ilmastoteko
Kasvaessaan puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Samalla muodostuu luja ja kestävä rakennusmateriaali. Järkevästi käytettynä puu auttaa meitä pienentämään hiilijalanjälkeämme, sillä puuhun sitoutunut hiili siirtyy metsästä puurakennukseen jopa vuosisatojen ajaksi.
Wood Wonders -verkkonäyttely esittelee viisi kiinnostavaa näkökulmaa rakentamiseen.
Kuva: Montse Zamorano Gañán
Kuva: Montse Zamorano Gañán
Puu sitoo hiiltä. Luukku-talo sitoo enemmän hiilidioksidia kuin mitä sen valmistuksessa on käytetty.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Kuva: Tuomas Uusheimo
Ympäristönäkökulmien lisäksi puu on myös ylellinen ja näyttävä rakennusmateriaali.
Kuva: Anne Kinnunen
Kuva: Anne Kinnunen
Puu sitoo kosteutta, tuntuu lämpimältä – ja näyttää hyvältä.
Aallon Wood Program suunnitteli Pikku-Finlandian, väliaikainen ja uudelleenkäytettävä tilaratkaisu, jota käytetään Finlandia-talon peruskorjauksen ajan. Kuva: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen ja Havu Järvelä.
Aallon Wood Program suunnitteli Pikku-Finlandian, väliaikainen ja uudelleenkäytettävä tilaratkaisu, jota käytetään Finlandia-talon peruskorjauksen ajan. Kuva: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen ja Havu Järvelä.
Puurakenteita voidaan käyttää uudelleen, korjata ja kierrättää.
Heidi Turusen puuvaluja. Kuva: Eeva Suorlahti
Heidi Turusen puuvaluja. Kuva: Eeva Suorlahti
Puulla on supervoimia: puusta, puukuidusta eli selluloosasta sekä kuitujen sideaineesta, ligniinistä, löytyy uusia hämmästyttäviä ominaisuuksia. Nämä vaikuttavat esimerkiksi puutuotteiden vedenkestävyyteen, paloturvallisuuteen ja kestävyyteen ja ulkonäköön. Puupohjaisilla kemikaaleilla voidaan korvata öljypohjaisia muoveja, liimoja, liuottimia ja muita ympäristölle haitallisia aineita.
Muotoillaan yhteiseloa
Uusi, kestävämpi aikakausi on alkamassa. Voimmeko oppia jotakin alkuperäiskulttuureilta, jotka ovat säilyttäneet tasapainoisemman yhteyden luontoon? Miten voimme ruokkia erilaisuutta, uteliaisuutta ja monia näkökulmia arkkitehtuurissa ja muotoilussa?
Arktisen alueen arkkitehtuuria
Turismilla on suuri merkitys työpaikkojen luomisessa ja syrjäisten alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisessä.
Design: Kaisa Riippi
Design: Kaisa Riippi
Arkkitehtuurin opiskelijat suunnittelivat kestävän turismin konsepteja Building Design Studio -kurssilla.
Materiaalina käytettiin pääasiassa puuta.
Design: Heljä Nieminen
Design: Heljä Nieminen
Rakentamisen kokoluokka ja suunnitelmien ulkonäkö ovat sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.
Kulttuuritietoista arkkitehtuuria
The Interplay of Cultures Studio on tutkinut saamelaiskulttuuria ja ammentanut arkkitehtuuriprojekteihinsa paikallisesta materiaalituntemuksesta, viisaasta resurssien käytöstä ja luonnollisen maatumisen prosesseista.
Projektit kehitettiin yhteistyössä Inarin Siida-museon kanssa.
Kuvitukset: Nathanael Larsson
Gaspard del Marmol, Matti Jänkälä ja Kathleen Diémé tutkivat rakennusten muuntautumiskykyä suhteessa vuodenaikojen vaihteluun eli valon, lumen, sateen ja tuulen määrään.
Ida Lähdesmäki, Akileia Krohn ja Nathanael Larsson kehittivät vaihtoehtoista valaistusta, joka ei tuota valosaastetta mutta auttaa valaisemaan kaamosaikaa.
Lyhdyt luovat lämmintä valoa ilman koko tilan äkkinäistä valaisemista. Lyhtyjä on kahta kokoa: suurempi aikuisille, pienempi lapsille.
Lahjoittamalla Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle autat yhteiskuntaa ottamaan muotoilun voiman käyttöön!
Built with Shorthand