Tiedon visualisointi auttaa jäsentämään maailmaa
Tiedon visualisoinnilla on merkittävä rooli paitsi jokapäiväisessä elämässämme myös tieteen tulosten esittelyssä.
Tiedon visualisointi on apunamme arjessa, usein huomaamattammekin. Kun tieto esitetään visuaalisessa muodossa, ymmärrämme ja muistamme sen helpommin. Tiedon visualisoinnilla on merkittävä rooli myös tieteen tulosten esittelyssä, kuten suomalaisten geneettistä perimää selvittävä FinnGen-hanke osoittaa.
Tiedon määrä maailmassa on valtava ja se kasvaa eksponentiaalista vauhtia. Myös visuaalisten virikkeiden vyöry on maksimaalinen. Miten voimme kaiken sen keskellä erottaa mikä on tärkeää?
Apunamme maailman jäsentämisessä toimii, usein huomaamattammekin, tiedon visualisointi eli informaatiomuotoilu tai tiedon muotoilu. Sen tavoitteena on tiedon mahdollisimman selkeä esittäminen visuaalisessa muodossa.
Näemme päivittäin mediassa ja seuraamillamme sosiaalisen median kanavilla infografiikoiden ja muiden visuaalisten esitystapojen avulla helposti ymmärrettävään muotoon tuotettua tietoa.
Kyse ei ole kikkailusta visuaalisilla elementeillä, vaan yksinkertaisimmasta mahdollisesta tavasta esittää asia, jotta se ymmärretään oikein. Informaatiomuotoilun kultainen sääntö kuuluukin: valitse esitystapa, joka tuottaa mahdollisimman selkeän lopputuloksen.
Tiedon visualisointia tarvitaan ja hyödynnetään erityisesti tieteessä: monimutkaisten asioiden hahmottaminen helpottuu ja nopeutuu, kun tiedot esitetään havainnollisesti.
Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksen opiskelijaryhmä tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa sen johtamassa suomalaisten perimätietoa kartoittavassa FinnGen-tutkimushankkeessa.
”Tiedon visualisointi on osa prosessia, jossa tietoturvallisesta käyttöympäristöstä tehdään käyttäjäystävällinen. Visualisointi on yksi niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat aineiston laajan hyödyntämisen. Aallon visualisointitiimi on ollut tässä prosessia keskeinen, sillä meillä geenitutkijoilla ei tällaista osaamista olisi ollut”, toteaa FinnGenin tieteellinen johtaja Aarno Palotie.
Korkeakoulun opiskelijat ja opettajat ovat informaatiomuotoilun ja interaktiivisen datavisualisoinnin osaamisellaan tuottaneet geenitutkijoiden kanssa tutkimuksen visuaalisen esitystavan.
”Erilaiset tulosten visualisointiin yhteistyössä Aallon tiimin kanssa kehitetyt työkalut tuovat esille FinnGen-aineiston ominaispiirteitä ja helpottavat tutkijoita huomaamaan sellaisia yhteyksiä muuttujien tai tulosten välillä, jotka saattaisivat jäädä muuten havaitsematta”, jatkaa FinnGenin projektipäällikkö Mervi Aavikko.
Informaatiomuotoilu auttaa meitä erottamaan jyvät akanoista, olennaisen tiedon harhaanjohtavasta ja hahmottamaan maailmaa ympärillämme.
Visuaalinen maailmamme
Miksi tiedon visualisoinnilla on merkitystä? Emmekö sentään ymmärrä vähintään kohtalaisesti myös luettua tekstiä?
Näköaisti on kiistatta vahvin aistimme ja aisteista tärkein ympäristömme havainnoimisen: lähes 90 prosenttia kaikista aistimuksista kulkeutuu aivoihimme silmän kautta. Hahmotamme ympäristöämme katseen avulla huomattavasti muita aisteja nopeammin ja tarkemmin.
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Visuaalisesti esitettynä tietoa on helpompi ymmärtää ja saada yleiskuva asioista. Muistamme visuaalisesti esitetyt tiedot myös helpommin ja pysyvämmin kuin pelkän tekstin. Tieto saattaa jäädä jopa huomaamatta, ellemme näe sitä kuvallisena.
Ihmiskunta on tuottanut ’tietokuvia’ jo varhain – vanhimmat löydetyt viitteet siitä ovat 40 000 vuoden takaa. Vaikka ei voida varmuudella tietää mihin tarkoitukseen seinä- ja kalliomaalaukset on aikanaan tehty, niitä pidetään osoituksena ihmisen tarpeesta merkitä tietoa muistiin ja esittää sitä kuvallisesti.
Vaikka teknologinen kehitys luo jatkuvasti käyttöömme uusia, entistä parempia työkaluja ja menetelmiä, silti perustavanlaatuiset lainalaisuudet eivät ole muuttuneet: silmämme ja aivomme toimivat yhä samalla tavoin kuin muinaisilla lajimme edustajilla.
Tiedon esitystavan valintaa ja esityksen sommittelua näköaistin mahdollisuudet ja rajoitteet huomioiden kutsutaan informaatiomuotoiluksi.
Oikean tiedon merkitys
Tiedon määrän lisääntyessä tarjolla on jatkuvasti myös yhä enemmän väärää tietoa, ja dataa käytetään myös aktiivisesti mielipiteenmuokkauksen ja lobbauksen välineenä.
Misinformaatio on tahallisesti tai tahattomasti levitettyä väärää tai virheellistä tietoa ja disinformaatio tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tai väärää tietoa, jota jakamalla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan tai mielipiteisiin.
Tärkeä ohjenuora meille jokaiselle onkin: tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.
Vaikka kuva ja teksti ovat toisiaan tukevia, eivät korvaavia tiedonvälitystapoja, kuvilla on kuitenkin valtava voima. Hyvin laadittu grafiikka lisää tietoa ja ymmärrystä maailmasta ja voi parhaimmillaan myös auttaa muuttamaan sitä. Grafiikka on myös harhaan johtaessaan voimakkaampi väline kuin teksti.
Tiedon tahallinen vääristely on onneksi melko harvinaista, mutta sitäkin todistamme tänä päivänä liian usein. Näemme esimerkiksi mediassa ja seuraamillamme sosiaalisen median kanavilla niin tahallisesti kuin tahattomasti tehtyjä virheellisiä tietoja sisältäviä tai väärän mielikuvan antavia kuvioita.
Oikean tiedon saavutettavuus on tärkeää myös demokratian ja inklusiivisuuden näkökulmasta: on tärkeää, että kaikilla on tasapuolisesti pääsy dataan perustuvan tiedon äärelle.
Etenkin tutkijoiden ja journalistien työssä datan esittämiseen liittyvä tarkkuus on erityisen tärkeää – ja siinä informaatiomuotoilijat voivat auttaa. Informaatiomuotoilijan keskeinen eettinen ohjenuora onkin, että visualisoinnin tulee esittää vain tosia väitteitä todellisesta maailmasta, selkeimmällä mahdollisella tavalla.
Hänen velvollisuutensa on huolehtia tarkoin siitä, että tiedot ovat oikein ja että ne tulevat luotettavasta lähteestä. Tiedon esitystapa on valittava niin, ettei se johda lukijaa harhaan ja vie huomiota aineiston todellisilta piirteiltä, ja esityksen tulee antaa oikea kuva asioiden keskinäisestä suhteesta.
Eettiset kysymykset koskettavat kaikkia visuaalisen viestinnän suunnittelijoita.
Datavisualisointi auttaa analysoimaan tutkimuksen tuloksia: Case FINNGEN
Kansainvälisesti ainutlaatuisen FinnGen-tutkimushankkeen tavoitteena on kerätä koko Suomen kattava geneettisten näytteiden aineisto. Hankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystämme sairauksien syistä ja edistää niiden diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä.
Tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista, mikä vastaa noin 10 prosenttia väestöstä. Vastaavan kokoluokan tutkimushankkeita on maailmassa vain muutama. Mittavaan tutkimushankkeeseen osallistuu laaja joukko suomalaisia yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja biopankkeja.
”Tutkimuksessa on tunnistettu jo satoja suomalaiselle väestölle tyypillisiä perinnöllisiä riski- ja suojatekijöitä monille yleisille ja hankalille sairauksille. Esimerkkeinä vaikkapa tiettyjen silmä- ja kuulosairauksien ja syöpien sekä lapsettomuuden riskiä lisäävät geenimuodot sekä sydäntaudeilta ja glaukoomalta suojaavat geenimuodot. Genetiikan avulla voidaan saada tärkeää uutta tietoa sairauksien biologisista syntymekanismeista ja sitä voidaan myös hyödyntää uusia hoitokeinoja kehitettäessä”, kertoo FinnGenin viestintäjohtaja Mari Kaunisto.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen ja median laitoksen tutkimusryhmä osallistuu hankkeen informaatiomuotoiluun ja interaktiivisten datavisualisointien luomiseen.
“Tavoitteenamme oli paitsi luoda interaktiivinen visualisointi, joka auttaisi tieteellistä tutkimusta löytämään uusia oivalluksia kehittämiemme visualisointityökalujen avulla, myös tehdä tutkimustuloksia ymmärrettävämmiksi ja helpommin lähestyttäviksi suomalaisille, jotka ovat osallistuneet geenitutkimukseen”, kertoo Aallon projektiryhmän vetäjä, professori Rupesh Vyas.
Muut tiimin jäsenet ovat informaatiomuotoilun tutkijat Nicola Cerioli ja Federico Simeoni, visuaalisen viestinnän muotoilun opiskelijat Adelaida Avila, Anastasiia Balagurova ja Ulla Eronen sekä uuden median opiskelija Margo Nowicka.
Koska FinnGen-tutkimus koskee suurta joukkoa suomalaisia, tutkimuksesta ja sen tuloksista viestiminen on erityisen tärkeää. Geenitutkimus ja terveysrekisterit sekä FinnGenin valtava tietomäärä ovat kuitenkin varsin haastavia asioita viestittäväksi sanallisesti.
”Tiedon visualisoinnin yhteistyöhankkeet ovat osoittautuneet mielekkääksi ja innostavaksi tavaksi paketoida monimutkaista tietoa mahdollisimman ymmärrettävään muotoon”, Mari Kaunisto kertoo.
FinnGen-tutkimushankkeen tuloksia julkaistiin tammikuussa 2023 tiedemaailman johtavassa Nature-lehdessä. Lehden kannen visualisointi oli Vyasin ryhmän käsialaa.
Haluatko tietää lisää informaatiomuotoilusta?
Joka toinen vuosi järjestettävä tiedon visualisointi -seminaari keskittyi tänä vuonna epävarmuuden teemaan ja siihen, miten tiedon visualisointi voi auttaa meitä jäsentämään maailmaa sekä ymmärtämään muutosta ja näkemään oma roolimme siinä.
16.6.2023 VK23 | Visualizing Uncertainty (aalto.fi)
Lähteet:
Tieto näkyväksi - informaatiomuotoilun perusteet; Koponen, Hildén, Vapaasalo, 2016, Aalto ARTS Books
Visualizing Knowledge -seminaarin verkkosivut
Built with Shorthand