Rajaton ja ehtymätön

Vallila x Ervin Latimer, Vallila x Rolf Ekroth x Wataru Tominaga, Fiskars by Maria Korkeila, Paintings (Elina Määttänen), Näytös19, Rolf Ekroth. Courtesy of Fashion in Helsinki

Vallila x Ervin Latimer, Vallila x Rolf Ekroth x Wataru Tominaga, Fiskars by Maria Korkeila, Paintings (Elina Määttänen), Näytös19, Rolf Ekroth. Courtesy of Fashion in Helsinki

Se tulee iholle, koskettaa kehoa. Se sopii kaduille mutta yhtä lailla museon lasivitriiniin. Se on iso bisnes mutta myös luovaa ja abstraktia ajattelua. Se on: muotia. Muoti kaihtaa tarkkaa määrittelyä eikä suostu asettumaan yhteen lokeroon. Se on monia eri aloja sekä toiminnan ja tiedon tasoja yhdistelevä hybridi, ja se ulottaa lonkeronsa kaikille elämän osa-alueille. Juuri siksi muoti on tärkeää ­— ja ihanaa!

Kukaan ei ole muodin ulkopuolella. Meistä jokaisella on kosketus muotiin, sillä me kaikki pukeudumme joka päivä vaatteisiin. Vaatteet kulkevat koko ajan mukanamme; me liikumme eri rooleissa eri asuissa, niin arjessa kuin juhlassa. Moni rakentaa aktiivisesti tyyliään, ilmaisten omaa persoonaansa ja paljastaen muille tietoja itsestä: vaatteet kertovat statuksesta ja sukupuolesta mutta myös omakuvasta ja ajatusmaailmasta. ”Vaatteet ovat luova yksilöllisyyden osoitus, tavallaan ihmisen toinen iho”, sanoo Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä.

”Muoti on mitä suurimmassa määrin identiteetin rakentamisen väline, kuitenkin aina suhteessa muihin. Ihmisen identiteetti ei ole kiveen kirjoitettu, vaan se on jatkuvassa muutoksessa. Vaate on hyvä työkalu itsensä ja muiden pohtimiseen, eräänlainen neuvottelu minun ja maailman välillä”, Vänskä jatkaa. 

Oma tyyli on siis tapa kertoa sekä itselle että maailmalle, kuka oikein olen. Silti näkemys muodista syvempänä, taiteellisena ja jopa yhteiskunnallisena ajattelutapana tai tekona on monelle varsin kaukainen. Ehkä siksi, että olemme omaksuneet globaalin vaateteollisuuden meille tarjoileman, kulutuskeskeisen ja halpaan massatuotantoon perustuvan mallin? 

”Luonnonvarojen ja työvoiman riistoon perustuville vaatteille ei pitäisi antaa muodin arvoa. Niistä pitäisi puhua ongelmajätteenä, jota kukaan ei halua vaan josta kaikki pyrkivät eroon. Tätä valtavat tekstiilijätevuoret ilmentävät”, sanoo Annamari Vänskä. Ei siis keskitytä tässä yhteydessä pikamuotiin ja inflaation kärsineisiin halpavaatteisiin. Sen sijaan syvennytään pikamuodin vastakohtaan. Millainen muoti siis on arvokasta? Ja mitä muoti ylipäätään on?

Brown curvy model wearing red garment in nature

Vuoden nuori suunnittelija 2020 Ervin Latimer haluaa suunnitella kaikille ja nostaa esiin yhteiskunnan eri vähemmistöjä. Kuvat: Hayley Lê

Vuoden nuori suunnittelija 2020 Ervin Latimer haluaa suunnitella kaikille ja nostaa esiin yhteiskunnan eri vähemmistöjä. Kuvat: Hayley Lê

Asian model wearing black garment in nature

Malliston vaatekappaleita yhdistelemällä voi rakentaa kymmeniä asukokonaisuuksia. Kuvat: Hayley Lê

Malliston vaatekappaleita yhdistelemällä voi rakentaa kymmeniä asukokonaisuuksia. Kuvat: Hayley Lê

Black model wearing white and red garment in nature

Vaatteet kiinnitetään nauhoilla, jolloin sama vaate muotoutuu erilaiseksi kulloisenkin käyttäjän mukaisesti. Kuvat: Hayley Lê

Vaatteet kiinnitetään nauhoilla, jolloin sama vaate muotoutuu erilaiseksi kulloisenkin käyttäjän mukaisesti. Kuvat: Hayley Lê

Brown model wearing blue garment in nature

Materiaaleina on käytetty kierrätysnahkaa ja villakangasta. Kuvat: Hayley Lê

Materiaaleina on käytetty kierrätysnahkaa ja villakangasta. Kuvat: Hayley Lê

model wearing jacket and skirt in natural colors and textures

Henna Lampisen malliston teema käsittelee maailmansotien vaikutusta naisten elämään. Kuvat: Nicca Sinervo

Henna Lampisen malliston teema käsittelee maailmansotien vaikutusta naisten elämään. Kuvat: Nicca Sinervo

two models wearing skirts and jackets in natural colors and textures in an industrial setting

Lampinen on hakenut inspiraatiota yhtäältä tehdastyöntekijänaisista ja toisaalta 50-luvun kotiäideistä. Kuvat: Nicca Sinervo

Lampinen on hakenut inspiraatiota yhtäältä tehdastyöntekijänaisista ja toisaalta 50-luvun kotiäideistä. Kuvat: Nicca Sinervo

model wearing patched garment in several colors

Edistyksen ja taantumuksen välinen alituinen kitka kiinnostaa suunnittelijaa, jonka töissä on läsnä poliittinen vire. Kuvat: Nicca Sinervo

Edistyksen ja taantumuksen välinen alituinen kitka kiinnostaa suunnittelijaa, jonka töissä on läsnä poliittinen vire. Kuvat: Nicca Sinervo

model wearing jacket and skirt in dark colors

Henna Lampinen voitti Designers’ Nest -kilpailun jaetun kärkisijan vuonna 2019. Kuvat: Nicca Sinervo

Henna Lampinen voitti Designers’ Nest -kilpailun jaetun kärkisijan vuonna 2019. Kuvat: Nicca Sinervo

Muoti on keskustelua 

Muoti ei synny koskaan tyhjiössä. Se syntyy kulttuurin, aikakauden ja yhteiskunnan risteyskohdassa, erilaisista vaikutteista ja sosiaalisista suhteista ammentaen. Muoti heijastaa kiinnostavalla tavalla niitä arvoja ja asenteita, jotka vallitsevat sillä hetkellä maailmassa — esimerkiksi kauneusihanteita ja yhteiskunnan normeja. Joskus tiedostamme nämä vaikutteet, usein emme. ”Monet historialliset muutokset materialisoituvat vaatteissa, ja monesti ne nähdään vasta jälkikäteen”, sanoo Annamari Vänskä. 

Muoti teollisuudenalana on varsin uusi ilmiö. Käyttövaatteiden teollinen tuotanto alkoi 1800-1900-luvuilla, osana yleistä teollistumiskehitystä. Sotien jälkeen uudet teknologiat vauhdittivat vaatetuotantoa. 1960-luvulta lähtien valmisvaatetuotanto on paisunut ja nopeutunut kunnes on saavutettu nykyinen maailmanlaajuinen megabisnes. 

Samaan aikaan teollisen tuotannon rinnalla on kuitenkin elänyt käsintehtyjen mittatilausvaatteiden kulttuuri, jonka puitteissa taiturimaiset suunnittelijat ovat luoneet taiteellisempia, uniikkeja vaatteita. Tästä kulttuurista versoi hiljalleen Ranskan hierarkkinen muodin järjestelmä, jonka huipulla paistattelee tämän päivän luksusmuoti (haute couture). Ranskalainen huippumuoti on aina ollut tiiviisti kytköksissä yläluokan mieltymyksiin ja siihen, että monialaiselle, taidokkaalle käsityölle sekä ylellisyystuotteille on ollut kysyntää. Huippumuoti on siis ollut osa varakkaan kansan elämää jo vuosisatoja. Kuitenkin populaarikulttuurin ja julkisuuden henkilöiden siivittämänä se on noussut viime vuosikymmeninä ennennäkemättömällä tavalla jalustalle. Isojen muotitalojen runway-tyylejä seurataan tarkasti, ja tietenkin niistä myös tehdään halpakopioita valmisvaatepuolelle.

Kun puhutaan haute couture -muodista, puhutaan käsityönä mittojen mukaan valmistetuista uniikeista yksittäiskappaleista. Couture-mallistoilla on jokin yhteinen teema mutta niitä ei ole tarkoitettu sarjatuotantoa varten. 

”Couture-mallistot ovat muodin sisäistä keskustelua. Ne ovat vaativaa osaamista edellyttäviä taidonnäytteitä, joiden valmistamiseen kuluu satoja tunteja. Mallistot ovat myös ilmiöiden ja asioiden käsittelyä, abstraktia ja luovaa ajattelua, joka materialisoituu vaatteen muotoon. Mallistoilla avataan keskustelua johonkin suuntaan”, sanoo Annamari Vänskä. Lisäksi niiden kautta voidaan osoittaa suurta käsityöosaamista, teknistä taituruutta tai materiaalien syvällistä tuntemusta sekä tehdä erilaisia kokeiluja. 

Muotinäytösmuodin tarkoitus on siis tehdä avauksia, mutta ei sanallisessa muodossa vaan paljon omintakeisemmin: kolmiulotteisilla, kehojen päälle puetuilla, liikkeessä olevilla asuilla. Millaisia teemoja tässä keskustelussa on viime aikoina nähty? Annamari Vänskä sanoo: ”Tässä ajassa pohditaan paljon ihmiskuvaa, erilaisuutta ja syrjimättömyyttä. Sitä, minkälainen paikka muoti on toiseudelle. 

”Samoin huippumuotiin sisäänrakennettua ajatusta kestävyydestä ja käsityöläisyydestä on viime vuosina korostettu aiempaa tietoisemmin. Nuorille suunnittelijoille tämä on itsestäänselvyys. Suunnittelu saattaa lähteä liikkeelle hyvinkin käsitteelliseltä tasolta, ja prosessit mietitään todella pitkälle: miten jokin idea kestää aikaa, millaisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä sen toteutukseen valitaan? Missä vaatteita tehdään, millaisilla ehdoilla? Kaikki kestävyyden pilarit on syytä ottaa huomioon. Arvot ovat paras tapa luoda arvoa. Muutos on käynnissä, ja opiskelijoita kannustetaan kriittiseen ajatteluun.”

Ja niinhän se taitaa olla, että vain muotia, sen tuotantorakenteita ja bisneslogiikkaa hyvin ymmärtävät ovat kykeneviä haastamaan koko alan. Muutos tapahtuu alan sisältä päin.  

Venla Elonsalon malliston teemana on pehmolelujen ja ihmisen välinen tunneside ja sen yhdistäminen vaateajatteluun. Elonsalo on hyödyntänyt asujen valmistuksessa 3D-mallinnusta, vaatteiden digitaalisia kaavoitusohjelmia sekä perinteisiä nallekarhujen valmistusmenetelmiä. Mallisto valittiin tänä vuonna 2021 Hyèresin arvostetun muotikilpailun finaaliin.

Venla Elonsalon haastattelu.

Venla Elonsalon haastattelu.

model wearing beige soft teddy coat with a teddy bear attached to her head

Kuva: Inga-Stina Heikkinen

Kuva: Inga-Stina Heikkinen

Muoti ylittää rajat

Muoti ja taide ovat inspiroineet toisiaan kautta historian. Nykyään niiden raja on huokoistunut kokonaan. Etenkin kokeelliset ja näyttävät couture-luomukset on helppo tulkita osaksi nykytaidetta. Toisaalta katumuoti on elävää, urbaania ja visuaalista kulttuuria. Nuoret suunnittelijat yhdistelevät huoletta musiikkia, kuvataidetta, pelejä, eri alakulttuureja ja suosikkibrändejään muotiin. Lopputuloksena on yksinkertaisesti kiinnostavaa kulttuuria.  

Annamari Vänskä sanoo: ”Muoti sukkuloi taiteen ja kaupallisuuden välillä. Keskustelu muodin ympärillä muistuttaa vastaavaa valokuvan tai grafiikan ympärillä — aitous ja uniikkius kohtaavat sarjavalmistuksen. Eri genret ovat jo pitkään sekoittuneet toisiinsa. Muoti on vihdoin hyväksytty museoihin, ja vastaavasti galleriataide on astunut ulos maailmaan. Kulttuurissa tapahtuville muutoksille sensitiivinen muoti on aina ollut hyvin moniulotteista sekä ajan hermolla elävää ja tässä suhteessa edelläkävijä. Minusta nämä lajien väliset sekä taiteen ja ei-taiteen hierarkiat ovat turhia, konteksti ratkaisee.” 

Muoti on siis todellinen hybridi. Se on jatkuvassa, uteliaassa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Se katsoo aina tulevaisuuteen ja ilmentää ensimmäisten joukossa uusia asioita. Se on mahtava luovuuden ja kulttuurin areena, jossa kaikki on mahdollista.  

model wearing red sculpted dress

Wearable Sculptures. Kuva: Amina Saada

Wearable Sculptures. Kuva: Amina Saada

a miniature version of the red sculpted dress on a doll

Minikokoinen malli oli yksi työvaiheista. Kuva: Amina Saada

Minikokoinen malli oli yksi työvaiheista. Kuva: Amina Saada

designer working with sculpting

Amina Saada työssä.

Amina Saada työssä.

Wearable Sculptures

Mallistossaan Wearable Sculptures Amina Saada on kehittänyt uuden tekniikan, jolla luoda veistoksellisia muotoja. Erilaisten kuhmujen vääristyneiden muotojen avulla hän tutkii rumuuden ja kauneuden sekoitusta. Red Bride -teos on eräänlainen ’ruma morsian’, jonka tarkoituksena on saada ihmiset pohtimaan muuttuvia kauneusihanteita. Amina Saada voitti Designers’ Nest -näyttelypalkinnon vuonna 2020 ja Red Bride oli esillä Designmuseum Danmarkin ulkonäyttelyssä.

Kuva: Alexander Höllsberg

red sculpted dress in real size in a glass box exhibited in Copenhagen

Self-Assembly

Reagoidakseen maailman vaateteollisuuden avoimuuden ja kestävyyden puutteeseen vaatesuunnittelija Matti Liimatainen on luonut vaatteita, jotka käyttäjät kokoavat itse käsin. Hänen Self-Assembly-vaatemerkkinsä vaatteissa on erityiset käsin yhdistettävissä olevat saumat. Ompelukonetta ei näin ollen tarvita ollenkaan. Vaatteet toimitetaan pakkauksissa, joiden mukana on koko kokoamisprosessin kattavat ohjeet käyttäjää varten.

Kuva ja video: Matti Liimatainen / Self-Assembly

jacket and backpack in shiny material

Aalto Fashion

Aalto-yliopisto on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä tekijänä maailman muoti-, vaatetus- ja tekstiilialoilla. Aallon kasvatteja löytyy keskeisistä, isoista muotitaloista, he perustavat omia, kansainvälisillä markkinoilla toimivia brändejään ja saavat tunnustusta alan tärkeimmissä kilpailuissa. Aalto Fashion tunnetaan näkemyksellisyydestä ja omaperäisyydestä sekä poikkeuksellisen korkeasta laadusta.

”Aalto Fashion on hieno osoitus siitä, mitä luovuus, vapaus ja intohimo voivat synnyttää yhdessä asiantuntijuuden sekä pitkäjänteisen ja sitoutuneen toiminnan myötä. Muutokset ja  myrskyt ovat matkalla kolhineet, mutta muodin ydin ja tavoite on pidetty koko ajan kirkkaana. Aalto Fashion on saavuttanut erinomaisen työn myötä arvostetun kansainvälisen tason ja laajan maineen muotiosaajien eturivin kouluttajana”, sanoo Aalto-yliopiston muodin professori Pirjo Hirvonen.

Aalto kouluttaa osaajia, jotka taitavat kokonaisvaltaisesti koko muodin prosessin. Monipuolinen materiaali- ja tekstiilosaaminen mahdollistaa myös omien, ainutlaatuisten kankaiden ja neuleiden valmistamisen. Lisäksi opiskelijat hallitsevat valmistusteknologiat — kokonaisuuden ja laadun ymmärrys syvenee, kun koneiden ja laitteiden käyttöä ei ole ulkoistettu muille. Ja kun alan vakiintuneet käytännöt ja ”säännöt” ovat tuttuja, on niitä mahdollista kyseenalaistaa. Opiskelijoita kannustetaan luomaan omaa näkemystä ja omaperäistä visuaalisuutta. Mallistoillaan ja ajattelullaan he vievät keskustelua eteenpäin omaan arvomaailmaansa nojaten. 

”Muodilla on oma tärkeä rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Muoti tulee edelleen reflektoimaan pienempiä ja isompia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja globaaleja muutoksia ja on myös osa arvokasta kulttuurista vuorovaikutusta. Yksilöllisyyden ja erilaisuuden mahdollistaminen muodin kautta, samoin kuin isompaan yhteiseen genreen samaistuminen, vähentää eriarvoisuutta ja lisää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Muoti on mukana kaikessa. Se elää, muuttuu ja luo energiaa! Muoti vaikuttaa ja on yksi aikansa keskeisistä vaikutuskanavista”, Pirjo Hirvonen sanoo.

Yliopisto tarjoaa hyvät puitteet sekä taiteellisen ja luovan vapauden. Opiskelijoiden rinnalla kulkee huippuosaajia: kansainvälisesti kokeneita ammattilaisia opettajina ja sparraajina sekä osaavia studio- ja harjoitusmestareita. Keskeinen vahvuus on myös yliopiston sisäinen yhteistyö: kun eri alojen osaajat kohtaavat, syntyy uudenlaista synergiaa.

Aalto-yliopiston kevään kohokohta, muotinäytös Näytös21 järjestetään tänä vuonna verkossa perjantaina 28.5. klo 21.00. Seuraa tapahtumaa osoitteessa aalto.fashion

Leevi Ikäheimon haastattelu.

Leevi Ikäheimon haastattelu.

Suunnittelija Leevi Ikäheimon anatominen neuleasu (2020). Kuva: Mika Kailes

anatomical knitsuit in psychedelic colors
black and white portrait of Pirjo Hirvonen

Kuva: Alisa Närvänen

Kuva: Alisa Närvänen

Aalto-yliopiston muodin professori Pirjo Hirvonen on väsymätön muodin puolestapuhuja, aina kunnianhimoisen tekemisen puolella. Hän on tehnyt pitkän uran Aallossa ja rakentanut johdonmukaisesti opinto-ohjelmaa monipuoliseksi alustaksi, jossa akateeminen tutkimus, kulttuuri ja avant-garde kohtaavat. Tämän seurauksena Aalto Fashion -brändistä ja Aallon opiskelijoista on tullut ilmiö maailmalla.

Annamari Vänskä on muodintutkimuksen professori Aalto-yliopistossa. Hän tutkii muotia, taidetta, visuaalista ja digitaalista kulttuuria sekä muotimainontaa ja kuratointia.

Twitter: @AnnamariVanska

portrait of Annamari Vänskä

Kuva: Merja Yeung

Kuva: Merja Yeung