Rajaton ja ehtymätön

Se tulee iholle, koskettaa kehoa. Se sopii kaduille mutta yhtä lailla museon lasivitriiniin. Se on iso bisnes mutta myös luovaa ja abstraktia ajattelua. Se on: muotia. Muoti kaihtaa tarkkaa määrittelyä eikä suostu asettumaan yhteen lokeroon. Se on monia eri aloja sekä toiminnan ja tiedon tasoja yhdistelevä hybridi, ja se ulottaa lonkeronsa kaikille elämän osa-alueille. Juuri siksi muoti on tärkeää ­— ja ihanaa!

Kukaan ei ole muodin ulkopuolella. Meistä jokaisella on kosketus muotiin, sillä me kaikki pukeudumme joka päivä vaatteisiin. Vaatteet kulkevat koko ajan mukanamme; me liikumme eri rooleissa eri asuissa, niin arjessa kuin juhlassa. Moni rakentaa aktiivisesti tyyliään, ilmaisten omaa persoonaansa ja paljastaen muille tietoja itsestä: vaatteet kertovat statuksesta ja sukupuolesta mutta myös omakuvasta ja ajatusmaailmasta. ”Vaatteet ovat luova yksilöllisyyden osoitus, tavallaan ihmisen toinen iho”, sanoo Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä.

”Muoti on mitä suurimmassa määrin identiteetin rakentamisen väline, kuitenkin aina suhteessa muihin. Ihmisen identiteetti ei ole kiveen kirjoitettu, vaan se on jatkuvassa muutoksessa. Vaate on hyvä työkalu itsensä ja muiden pohtimiseen, eräänlainen neuvottelu minun ja maailman välillä”, Vänskä jatkaa. 

Oma tyyli on siis tapa kertoa sekä itselle että maailmalle, kuka oikein olen. Silti näkemys muodista syvempänä, taiteellisena ja jopa yhteiskunnallisena ajattelutapana tai tekona on monelle varsin kaukainen. Ehkä siksi, että olemme omaksuneet globaalin vaateteollisuuden meille tarjoileman, kulutuskeskeisen ja halpaan massatuotantoon perustuvan mallin? 

”Luonnonvarojen ja työvoiman riistoon perustuville vaatteille ei pitäisi antaa muodin arvoa. Niistä pitäisi puhua ongelmajätteenä, jota kukaan ei halua vaan josta kaikki pyrkivät eroon. Tätä valtavat tekstiilijätevuoret ilmentävät”, sanoo Annamari Vänskä. Ei siis keskitytä tässä yhteydessä pikamuotiin ja inflaation kärsineisiin halpavaatteisiin. Sen sijaan syvennytään pikamuodin vastakohtaan. Millainen muoti siis on arvokasta? Ja mitä muoti ylipäätään on?

Venla Elonsalon malliston teemana on pehmolelujen ja ihmisen välinen tunneside ja sen yhdistäminen vaateajatteluun. Elonsalo on hyödyntänyt asujen valmistuksessa 3D-mallinnusta, vaatteiden digitaalisia kaavoitusohjelmia sekä perinteisiä nallekarhujen valmistusmenetelmiä. Mallisto valittiin vuonna 2021 Hyèresin arvostetun muotikilpailun finaaliin.

Muoti ylittää rajat

Muoti ja taide ovat inspiroineet toisiaan kautta historian. Nykyään niiden raja on huokoistunut kokonaan. Etenkin kokeelliset ja näyttävät couture-luomukset on helppo tulkita osaksi nykytaidetta. Toisaalta katumuoti on elävää, urbaania ja visuaalista kulttuuria. Nuoret suunnittelijat yhdistelevät huoletta musiikkia, kuvataidetta, pelejä, eri alakulttuureja ja suosikkibrändejään muotiin. Lopputuloksena on yksinkertaisesti kiinnostavaa kulttuuria.  

Annamari Vänskä sanoo: ”Muoti sukkuloi taiteen ja kaupallisuuden välillä. Keskustelu muodin ympärillä muistuttaa vastaavaa valokuvan tai grafiikan ympärillä — aitous ja uniikkius kohtaavat sarjavalmistuksen. Eri genret ovat jo pitkään sekoittuneet toisiinsa. Muoti on vihdoin hyväksytty museoihin, ja vastaavasti galleriataide on astunut ulos maailmaan. Kulttuurissa tapahtuville muutoksille sensitiivinen muoti on aina ollut hyvin moniulotteista sekä ajan hermolla elävää ja tässä suhteessa edelläkävijä. Minusta nämä lajien väliset sekä taiteen ja ei-taiteen hierarkiat ovat turhia, konteksti ratkaisee.” 

Muoti on siis todellinen hybridi. Se on jatkuvassa, uteliaassa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Se katsoo aina tulevaisuuteen ja ilmentää ensimmäisten joukossa uusia asioita. Se on mahtava luovuuden ja kulttuurin areena, jossa kaikki on mahdollista.  

Annamari Vänskä on muodintutkimuksen professori Aalto-yliopistossa. Hän tutkii muotia, taidetta, visuaalista ja digitaalista kulttuuria sekä muotimainontaa ja kuratointia.

Twitter: @AnnamariVanska