Puurakentaminen
on ilmastoteko

wooden surface with topography

Camilo Cortes Reina: Banca

Camilo Cortes Reina: Banca

Rakennuksissa puu voi sitoa hiiltä vuosisatojen ajan. Puu on luja ja monipuolinen materiaali, joka parantaa sisäilman laatua, vähentää lämmityksen ja ilmastoinnin tarvetta — sekä tuottaa mielihyvää.

Tarvitsemme kestäviä vaihtoehtoja nykyiselle elämäntavallemme. Rakentaminen ja asuminen vastaavat noin 40 % hiilidioksidipäästöistämme, joten tähän liittyvät ratkaisut ovat erityisen tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kestävän kehityksen näkökulmasta rakentamisen ja asumisen suurimmat haasteet ovat korkea energiankulutus betonin ja teräksen valmistuksessa sekä lämmityksessä, uusiutumattomien materiaalien kasvava kysyntä, rakentamisen puuttuvat kierrätyskäytännöt sekä terveydelle haitalliset kemikaalit.

Puulla on tarjota ratkaisuja

Puu raaka-aineena voi tarjota ratkaisuja kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin. Jos kaikki Suomessa vuosittain rakennettavat talot tehtäisiin puusta, rakentamiseen tarvittava puumäärä kasvaisi takaisin kymmenessä tunnissa.

Järkevästi käytettynä puu auttaa meitä pienentämään hiilijalanjälkeämme, sillä puuhun sitoutunut hiili siirtyy metsästä puurakennukseen jopa vuosisatojen ajaksi.

Puu varastoi hiiltä ja on monipuolinen, uusiutuva ja kierrätettävä rakennusmateriaali. Puurakenteilla on mahdollista vähentää asumisen energiankulutusta. Puun kemiallisilla rakenteilla voidaan korvata ympäristölle haitallisia öljypohjaisia kemikaaleja, muoveja ja liimoja.

Kasvaessaan puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Samalla muodostuu luja ja kestävä rakennusmateriaali. Järkevästi käytettynä puu auttaa meitä pienentämään hiilijalanjälkeämme, sillä puuhun sitoutunut hiili siirtyy metsästä puurakennukseen jopa vuosisatojen ajaksi. 

Ilmaston kannalta onkin tärkeää pidentää puusta valmistettavien tuotteiden elinkaarta, eli vähentää lyhytikäistä käyttöä energialähteenä tai lyhytkäyttöisenä käyttöisenä paperina tai pakkauksena. Puusta kannattaa myös kehittää pitkäkäyttöisiä tai pitkään kierrätettäviä tuotteita. 

Erityisen tärkeää on turvata se, että puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Tarvitsemme hiiltä sitovaa metsänhoitoa sekä metsän ekosysteemiä vähemmän vahingoittavia hakkuumenetelmiä.

Koe-savusaunan portaikkoa. Kuva: Anne Kinnunen

Pienennä hiilijalanjälkeäsi

·      Istuta puita
·      Käytä puuta rakentamisessa ja sisustuksessa
·      Kierrätä ja käytä puuta uudelleen
·      Kehitä uusiutuvia puupohjaisia tuotteita

Sei Yoshikawa, Kumikimat.

Sei Yoshikawa, Kumikimat.

Wood Wonders -näyttely esittelee viisi kiinnostavaa näkökulmaa rakentamiseen

Kestävä kehitys edellyttää yhteistyötä yli rajojen. Puuosaaminen on yksi hieno esimerkki tästä, ja Wood Wonders -näyttely kokoaa yhteen Aalto-yliopiston monialaisia tutkimus- ja kehityshankkeita kolmesta eri koulusta ja parilta kymmeneltä tutkijalta ja asiantuntijalta.

Puu varastoi hiiltä

Jokaista suomalaista kohden on keskimäärin 12 500 puuta. Luonnonvarakeskuksen mukaan 75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsiä. Jos kaikki Suomessa vuosittain rakennettavat talot tehtäisiin puusta, rakentamiseen tarvittava puumäärä kasvaisi takaisin kymmenessä tunnissa.

Kuva: Tuomas Uusiheimo
wooden house structure

Luukku-talo sitoo saman määrän hiilidioksidia, joka syntyisi, jos Suomen ajaisi henkilöautolla 170 kertaa päästä päähän. Kuva: Montse Zamorano Gañán

Luukku-talo sitoo saman määrän hiilidioksidia, joka syntyisi, jos Suomen ajaisi henkilöautolla 170 kertaa päästä päähän. Kuva: Montse Zamorano Gañán

Luukku-talo sitoo saman määrän hiilidioksidia, joka syntyisi, jos Suomen ajaisi henkilöautolla 170 kertaa päästä päähän. Kuva: Montse Zamorano Gañán

wooden house structure

Luukku-talo sitoo saman määrän hiilidioksidia, joka syntyisi, jos Suomen ajaisi henkilöautolla 170 kertaa päästä päähän. Kuva: Montse Zamorano Gañán

Luukku-talo sitoo saman määrän hiilidioksidia, joka syntyisi, jos Suomen ajaisi henkilöautolla 170 kertaa päästä päähän. Kuva: Montse Zamorano Gañán

Luukku-talo sitoo saman määrän hiilidioksidia, joka syntyisi, jos Suomen ajaisi henkilöautolla 170 kertaa päästä päähän. Kuva: Montse Zamorano Gañán

Puu on monipuolinen ja näyttävä rakennusmateriaali

Järkevästi käytettynä puu auttaa meitä pienentämään hiilijalanjälkeämme, sillä puuhun sitoutunut hiili siirtyy metsästä puurakennukseen jopa vuosisatojen ajaksi.

Ympäristönäkökulmien lisäksi puu on myös ylellinen ja näyttävä rakennusmateriaali.

Aalto-yliopiston Wood Program ei etsi yleismaailmallisia ratkaisuja, vaan tekee kokeiluja erilaisilla rakennusmateriaaleilla ja -menetelmillä.

Kokoon talon yksityiskohta. Kuva: Marc Goodwin
wooden house structure

Aikalavan runko muodostuu viidestäkymmenestä viilupuukehästä, joiden sata jalkaa symboloivat Suomen itsenäisyyden aikaa. Kuva: Jouni Harala

Säie-palviljonki tarjosi katetun tilan luennoille, eväiden syöntiin ja oleskeluun Helsingin kaupungin keskustassa vuonna 2015. Se valittiin maailmanlaajuisesti parhaaksi oppilastyöksi arvostetussa Archdaily-lehdessä. Kuva: Kimmo Räisänen

Arkkitehti Ville Haran suunnittelema puinen näköalatorni (2002) Korkeasaaren eläintarhassa. Kuva: Jussi Tiainen

wooden house structure

Aikalavan runko muodostuu viidestäkymmenestä viilupuukehästä, joiden sata jalkaa symboloivat Suomen itsenäisyyden aikaa. Kuva: Jouni Harala

Säie-palviljonki tarjosi katetun tilan luennoille, eväiden syöntiin ja oleskeluun Helsingin kaupungin keskustassa. Kuva: Kimmo Räisänen

Luukku, punkka. Montse Zamorano Gañán

Puu sitoo kosteutta, tuntuu lämpimältä – ja näyttää hyvältä

Materiaalina puu on arvokas, kodikas ja elävä. Ihmisillä on luontainen halu koskettaa puupintaa, sillä puu tuntuu hyvältä. Puuverhoilu rakennuksissa sitoo kosteutta, mikä vähentää ilmastoinnin tarvetta ja tätä kautta asumisen energiankulutusta.

Wood2New- ja WoodLife -tutkimusten mukaan puuverhoillut sisätilat tuntuvat +2°c lämpimimmiltä kuin muilla materiaaleilla verhoillut tilat, mikä vähentää lämmitystarvetta. 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksen mukaan sisälämpötilan lasku kahdella asteella pienentäisi vuotuista hiilijalanjälkeä noin 2%.

Asumisen, erityisesti lämmityksen ja ilmastoinnin, osuus hiilidioksidipäästöistämme on noin 25%. Rakenteiden ja sisätilojen älykäs suunnittelu voi merkittävästi vähentää energiantarvetta.

Wood2New-tutkimushankkeen loppuraportti (englanniksi).

Kokoonin sisäseinät ovat käsittelemätöntä viilupuuta. (LVL). Kuva: Anne Kinnunen

Kokoonin sisäseinät ovat käsittelemätöntä viilupuuta. (LVL). Kuva: Anne Kinnunen

Liina-talon sisäseinät ovat puupaneelia. Kuva: Anne Kinnunen

Liina-talon sisäseinät ovat puupaneelia. Kuva: Anne Kinnunen

Piiri-talon sisäseinät on verhoiltu puurimalla. Kuva: Anne Kinnunen

Piiri-talon sisäseinät on verhoiltu puurimalla. Kuva: Anne Kinnunen

Puurakenteita voidaan käyttää uudelleen, korjata ja kierrättää

Ympäristönäkökulmasta on tärkeää pidentää puutuotteiden elinkaarta: suunnitella puusta pitkäkestoisia tuotteita, jotka voidaan kierrättää. Monet vanhat puurakennukset toimivat hyvänä esimerkkinä, ne ovat kestäneet vuosisatojen ajan.

Uudet rakennukset tulee suunnitella nykyistä paremmin pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja uudelleenkäytettäviksi. 

Elinkaarisuunnittelussa rakennuksen elinkaari nähdään ulottuvan maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta itse rakentamiseen sekä rakennuksen uudelleen käyttöön, purkuun ja kierrätykseen saakka.

Puu varastoi hiiltä väliaikaisesti, ja siksi puutuotteiden elinkaaren pidentäminen osaltaan pienentää ympäristövaikutuksia. Rakennuksen purkamisen suunnitteluperiaatteiden (Design for Disassembly, DfD) tarkoituksena on lisätä puun uudelleenkäyttöä.

Transformer seinä. Kuva:Kimmo Räisänen

Kokoon tarjoaa kompaktin ratkaisun tilapäismajoituksen tarpeisiin urbaanissa ympäristössä. Kokoon -asuntoelementtejä voidaan käyttää tilapäisasuntoina erilaisiin väliaikaisiin tarpeisiin: pakolaisille, syksyllä aloittaville opiskelijoille tai putkiremonttievakkoon joutuville asukkaille. Majoitustarpeen päätyttyä rakennus voidaan siirtää muualle, jossa tarvetta ilmenee. Kuva: Tuomas Uusheimo

Kokoon, keittiö. Kuva: Tomoyo Nakamura

Kokoon, keittiö. Kuva: Marc Goodwin

Kokoon tarjoaa kompaktin ratkaisun tilapäismajoituksen tarpeisiin urbaanissa ympäristössä. Kokoon -asuntoelementtejä voidaan käyttää tilapäisasuntoina erilaisiin väliaikaisiin tarpeisiin: pakolaisille, syksyllä aloittaville opiskelijoille tai putkiremonttievakkoon joutuville asukkaille. Majoitustarpeen päätyttyä rakennus voidaan siirtää muualle, jossa tarvetta ilmenee. Kuva: Tuomas Uusheimo

Kokoon, keittiö. Kuva: Tomoyo Nakamura

Kokoon, keittiö. Kuva: Marc Goodwin

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Item 1 of 2

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Finlandia-talon väistötilan Pikku-Finlandian luonnos. Aalto-yliopiston työryhmä: Jaakko Torvinen, Elli Hirvonen, Havu Järvelä, Stine Pedersen​

Puulla on supervoimia

Puulla on supervoimia: puusta, puukuidusta eli selluloosasta sekä kuitujen sideaineesta, ligniinistä, löytyy uusia hämmästyttäviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi puutuotteiden vedenkestävyyteen, paloturvallisuuteen ja kestävyyteen ja ulkonäköön. Puupohjaisilla kemikaaleilla voidaan korvata öljypohjaisia muoveja, liimoja, liuottimia ja muita ympäristölle haitallisia aineita. 

Nanoselluloosalla on tehty kiinnostavia kokeiluja

Uudenlaiset biopohjaiset rakenteet kuten nanoselluloosa, voivat korvata fossiiliset raaka-aineet luonnonmukaisissa maaleissa, vettä hylkivissä pintakäsittelyaineissa ja akustisissa elementeissä. Ne voivat myös korvata osan rakennusalan kivipohjaisista materiaaleista.

Ligniini haastaa fossiiliset materiaalit

Biotuotekemian ryhmä kehittää uusiutuvia, korkeaa jalostusasteen raaka-aineita, jotka perustuvat puupolymeereihin eli lignoselluloosaan. Tutkimus keskittyy erityisesti aineiden kemiallisten aineiden rajapintojen ymmärtämiseen.

Ligniini on potentiaalinen vaihtoehto fossiilisten materiaalien korvaamiseksi. Sitä syntyyn selluntuotannon sivutuotteena, ja sillä voi korvata osittain tai kokonaan formaldehydi-fenolihartsiliimoja, joita käytetään vanereissa, rakennuslevyissä, lastulevyissä ja laminaateissa. Ligniiniä voidaan käyttää myös suojaavissa pinnoitteissa, esimerkiksi parantamaan säänkestävyyttä. Ligniiniä voidaan myös myös käyttää hiilikuidun raaka-aineena sekä biomuovien ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa.

Telttasauna, lauteet. Kuva: Mikko Auerniitty
shimmering wood

Structural Colour Studio, Noora Yau & Konrad Klockars: Kimaltava puu, eli "puuglitter", nanoselluloosasta tehty rakenneväri. Hohtavassa värissä ei ole lainkaan väripigmenttejä, vaan väri syntyy valoa heijastavista rakenteista. Se on täysin luonnonmukainen ja myrkytön. Kuva: Valeria Azovskaya

Nanoselluloosamaali. Kuva: Eeva Suorlahti

Paperista ja nanoselluloosasta syntyy puristamalla vaneria lujempaa ainetta. Kerrostettua selluloosaa voisi hyödyntää monipuolisesti sisärakenteissa, huonekaluissa ja sisustuksessa. Heidi Turusen puuvaluja. Kuva: Eeva Suorlahti

shimmering wood

Luukku, exterior. Kuva: Montse Zamorano Gañán

Nanoselluloosamaali. Kuva: Eeva Suorlahti

Heidi Turusen puuvaluja. Kuva: Eeva Suorlahti

Wood Wonders -näyttelyn on suunnitellut monitieteinen ryhmä kolmesta Aallon korkeakoulusta, ja se on toteuttettu yhteistyössä lentoasemaoperaattori Finavian kanssa. Näyttely oli esillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuloaula 2B:ssä.

Ympäristöministeriö on tukenut näyttelyn toteuttamista.
Näyttelyn puurakenteet:
Metsä Wood
Versowood
Fiskarsin laatupuu
Tikkurila Oyj

Näyttelytiimi
Tutkimus, arkkitehtuuri ja muotoilu
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Pekka Heikkinen: arkkitehtuuri
Heidi Turunen: selluloosatuotteet
Matti Kuittinen: ympäristövaikutukset
Karola Sahi ja Mikko Paakkanen: muotoilu
Ville Kokkonen: sisustusarkkitehtuuri  
Insinööritieteiden korkeakoulu
Gerhard Fink, puurakenteet 
Kemian tekniikan korkeakoulu
Lauri Rautkari, puumateriaalitiede  
Mark Hughes, puutekniikka
Monika Österberg, biotuotekemia  

Näyttelykonsepti ja -suunnittelu
Laura Zubillaga ja Pekka Heikkinen

Näyttelyrakentaminen
Laura Zubillaga, Pekka Heikkinen, Josh Krute, Dario Vidal, Darren Bratton, Jari Simanainen, Hannu Paajanen 

Äänisuunnittelu
Antti Ikonen

Graafinen suunnittelu
Cvijeta Miljak

Kuratointi
Outi Turpeinen 

Viestintä
Tiina Toivola

Saavutettavuusseloste