Ekohöytyvä haastaa untuvan
Sata vuotta sitten osmankäämihöytyvällä täytettiin jopa pelastusliivejä – nyt suomalainen Fluff Stuff haluaa ekomateriaalin tyynyihin ja talvitakkeihin. Turvesoiden ennallistaminen osmankäämiviljelyyn pienentäisi merkittävästi Suomen päästöjä.
Tavallaan tarina alkoi pari vuotta sitten Lukas Schuckin ystävän kotitalon epämukavasta kerhohuoneesta.
Talon vieressä on pieni Ossinlampi, jonka rannoilla kasvaa osmankäämiä. Eräänä päivänä kaksikko huomasi, miten sikaria muistuttavista kukinnoista leijaili talvi-ilmaan pilvikaupalla siemenhöytyvää.
Schuck sai ajatuksen.
”Keräsimme höytyvää ja täytimme sillä yksinkertaisia juuttipusseja, jotka veimme kerhohuoneeseen. Ne olivat tosi mukavia ja pidettyjä ja tajusin, että tästä voisi tulla jotain isompaa”,
Siihen ympäristöinsinööriksi Saksassa valmistunut ja Aallossa Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskellut Schuck tarvitsi apua.
Automaatiota ja tutkimusta
Ossinlammella on kuuma kesäpäivä. Tea Auramo vetää päälleen ohuesta kankaasta ommeltua, vaaleanruskealla höytyvällä topattua liiviä.
”Lukas muisti minut urapolkuja esitelleeltä luennolta ja otti yhteyttä. Lähdin heti mukaan”, muistelee Auramo, joka on tehnyt töitä kestävän kehityksen parissa niin liiketalouskonsulttina, järjestökonkarina kuin ympäristöaktivistinakin.
Tiimiin liittyivät myös muoti- ja tekstiilitutkija Laura Rusanen, muotoilija ja graafikko Amir Tahvonen sekä brändikonkari Samu-Jussi Koski. Perustettava startup kastettiin Fluff Stuffiksi pehmoisen raaka-aineen mukaan. Fluff Stuffin tavoite on luoda polyesteri- ja untuvatäytteille ylivertainen kilpailija, joka sopisi täytemateriaaliksi makuupusseihin, talvitakkeihin ja tyynyihin.
Idea ei ole uusi.
Vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla Suomessakin täytettiin osmankäämihöytyvällä muun muassa tyynyjä ja pelastusliivejä. Toisen maailmansodan jälkeen öljyteollisuus alkoi tarjota halpaa raaka-ainetta polyesterin valmistukseen ja osmankäämitäytteet unohdettiin.
Hienon materiaalin haaskausta, tietää Laura Rusanen.
"Osmankäämihöytyvä on ominaisuuksiltaan hyvin paljon untuvan kaltainen: pehmeä, joustava ja palautuu hienosti muotoonsa. Myös pesuominaisuudet ovat samanlaiset."
Laura Rusanen
Parhaillaan tiimi automatisoi osmankäämin keräystä ja höytyvän irrottamista kukinnosta sekä tutkii materiaalin lämpöominaisuuksia ja mahdollisia allergeeneja. Lisäksi he kehittävät menetelmää, jolla parantaa höytyvän fill poweria eli sitä, miten suuren tilavuuden täyttämiseen tietty grammamäärä materiaalia riittää. Juuri fill powerissa höytyvä ei vielä pärjää untuvalle.
Eettisyydessä osmankäämi voittaa kirkkaasti, Amir Tahvonen korostaa.
”Untuva on lihantuotannon lisätuote. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmassa tapetaan joka päivä 9 miljoonaa ankkaa, joten kyse on ison mittaluokan kärsimyksestä.”
Osmankäämin iso vahvuus on myös sen ekologisuus, kertoo Samu-Jussi Koski.
“Osmankäämihöytyvä on täysin biohajoava, vegaaninen, myrkytön eikä siitä irtoa ympäristöön haitallisia mikromuoveja.”
Lisäksi se voi auttaa ilmastopahiksen taltuttamisessa.
Ilmastoviisasta bisnestä
Osmankäämi on kosteikkokasvi, joka viihtyy kaikilla maapallon ilmastovyöhykkeillä. Suomessa kasvaa leveäosmankäämiä (Typha latifolia) sekä harvinaisempaa kapeaosmankäämiä (Typha angustifolia).
Sikarikukinnot ilmestyvät heinä-elokuussa. Yhdessä kukinnossa on noin 100 000 siementä, jotka leviävät höytyvien varassa pienessäkin ilmavirrassa. Ei siis ihme, että osmankäämiä tuntuu kasvavan kaikkialla.
Kaupalliseen hyödyntämiseen vesistöjen ja tienvarsien kasvustot eivät kuitenkaan riitä. Siksi Fluff Stuff on selvittänyt osmankäämin viljelymahdollisuuksia yhdessä Luonnonvarakeskus LUKEn kanssa.
Suomessa on käyttämättömiä ojitettuja turvesoita arviolta 25 000 hehtaaria.
Kun suo kuivatetaan ojittamalla, turve alkaa hajota ja siihen sitoutunut hiili vuotaa ilmakehään kasvihuonekaasuna. Suon vettäminen kosteikkoviljelyä varten nostaa vedenpintaa, jolloin hajoaminen pysähtyy. Lisäksi nopeasti ja tiheästi kasvava osmankäämi sitoo runsaasti hiiltä, josta osa voi jäädä kerryttämään maaperän hiilivarastoa.
”25 000 hehtaarille mahtuisi yli miljardi leveäosmankäämiä, joiden siemenhöytyvällä täyttäisi vuodessa 20 miljoonaa tyynyä”, Tea Auramo sanoo.
Kosteikkoviljely tuo mahdollisuuksia käyttää turvetuotannosta poistuvia alueita sekä maanomistajille lisätuloja, mikä tekee turvesoiden vettämisestä taloudellisestikin houkuttelevaa.
Täytemateriaalin lisäksi osmankäämiä voidaan käyttää paljon muuhunkin, Lukas Schuck kertoo.
"Varret ja lehdet voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna, korvata niillä turve kasvualustoissa tai käyttää luonnollisena eristemateriaalina rakennuksissa. Osmankäämin kasvattaminen on ilmastoviisasta bisnestä."
Lukas Schuck
Kasvukipuja ja isoa tavoitteita
Untuva- ja höyhentäytteiden globaalit markkinat ovat yli kuusi miljardia euroa vuodessa; täytteisiin ja kankaisiin käytettävän polyesterikuidun noin 100 miljardia euroa.
Kiinnostus kestävämpiin vaihtoehtoihin on kuitenkin hurjassa kasvussa.
Auramo paljastaa, että Fluff Stuff on jo käynyt keskusteluja usean tunnetun suomalaisyrityksen kanssa. Markkinoiden valloitus alkaa suunnitelman mukaan Pohjoismaista ja muualta Euroopasta.
”Ihanneskenaariossa meillä on lähitulevaisuudessa huolellisesti valikoitu yhteistyökumppanien joukko: pari suurempaa kansainvälistä toimijaa sekä kourallinen pieniä, kunnianhimoisia ja kiinnostavia yrityksiä.”
Viime keväänä Fluff Stuff pääsi ensihakemalla Kiuas-kiihdyttämöön. Alkutaipaleelle on mahtunut haasteitakin, Auramo myöntää.
”On yllättävää, miten vaikeaa Suomesta on löytää kestävään kehitykseen keskittyviä kiihdyttämöjä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta hakevia sijoittajia. Kasvuyrittäjyyskulttuurissa on myös paljon inhimillisesti raskaita puolia, kuten ympärivuorokautiset työpäivät. Me päätimme jo alussa olla avoimia oman jaksamisen ja rajojen suhteen – hyvinvointi on myös menestyksen edellytys.”
Tea Auramo (vasemmalla) vastaa Fluff Stuffissa strategiasta ja Amir Tahvonen (oikealla) visuaalisuudesta. Vt. toimitusjohtaja Lukas Schuck (keskellä) pääsee jatkossa keskittymään Fluff Stuffissa muihin tehtäviin, sillä yritys rekrytoi parhaillaan toimitusjohtajaa.
Tea Auramo (vasemmalla) vastaa Fluff Stuffissa strategiasta ja Amir Tahvonen (oikealla) visuaalisuudesta. Vt. toimitusjohtaja Lukas Schuck (keskellä) pääsee jatkossa keskittymään Fluff Stuffissa muihin tehtäviin, sillä yritys rekrytoi parhaillaan toimitusjohtajaa.
Fluff Stuffin toimintaympäristö on globaali, monimutkainen ja äärimmäisen kilpailtu. Oman paikan valloittaminen niin, ettei aidon kestävyyden periaatteissa tehdä kompromisseja, vaatii monialaista osaamista.
”Juuri se on meidän vahvuutemme”, Lukas Schuck painottaa.
”Kestävä liiketoiminta, tiede ja muotoilu ovat se ydinjuttu, mutta meiltä löytyy osaamista myös projektinhallinnasta, muodista, tekniikasta, ekologiasta ja kasvitieteestä. Sen ansiosta meillä on jalat tukevasti maassa ja myös tarvittavat verkostot, jotta voimme tunnistaa esteet ja löytää keinot ja ihmiset niiden ylittämiseksi. Tuotteen lanseeraus on enää muutaman askeleen päässä!”
Fluff Stuff on mukana Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä, joka avautuu 7. syyskuuta. Fluff Stuffin näyttelysivut löytyvät täältä.
Built with Shorthand