Muodon vaikutukset
Syvää tiedon omaksumista ja ajattelua voidaan ruokkia visuaalisella viestinnällä. Sen edellytyksenä on, että visuaalisen viestinnän mahdollisuudet ymmärretään nykyistä laajemmin.
Twiitti, Facebook-päivitys, mainos, logo, uutinen. Erilaiset teksti- ja kuvaviestien virrat sekä eri mediat muodostavat keskeisen osan nykyistä elinympäristöämme. Vaikuttamiseen pyrkivät viestit ovat läsnä kaikkialla; on arvioitu, että keskivertokansalainen kohtaa jopa 5 000 eri tavoin suostuttelevaa viestiä joka ikinen päivä. Vastaavasti omilla viesteillämme pyrimme jatkuvasti vaikuttamaan ympärillä oleviin ihmisiin.
Tässä valtavassa kohinassa on ymmärrettävää, että päähuomio suuntautuu yleensä viestien sanomaan. Samalla kuitenkin viestien muoto jää helposti huomiotta.
Esimerkiksi tekstien typografia tulee ohitetuksi arkisissa tilanteissa. Kuka nyt fontteihin keskittyisi, jos itse sisältö on kiinnostavaa? Samalla tavalla on helppo katsoa visuaalisen viestinnän kaavamaisten käytäntöjen läpi. Suurin osa ihmisistä on sisäistänyt tietynlaiset kuvat, kaaviot, tiedon jaottelut ja asettelut. On todella vaikeaa huomata, kuinka voimakkaasti ne meitä ohjaavat. Vaikka viranomaisten lomakkeissa on hyvä olla mahdollisimman vähän tulkinnan varaa, tapahtuu samanlaista yhteen tulkintaan ohjaamista muuallakin. Vaikkapa teknologiajättien uutisvirrassa, jossa kuplautuminen samanmielisten kanssa kiihtyy kiihtymistään.
Tietynlaiselle visuaaliselle viestinnälle siis sokeutuu nopeasti. Kuitenkin, hyvin ristiriitaisesti, erilaisia yleisöjä johdatellaan huomaamaan kaikenlainen uusi ja poikkeava. Mainonta pelaa paljolti wau-efekteillä, ja ihmisten herättelyä eri keinoin hakee myös kokeileva taide.
Graafinen suunnittelija, professori Arja Karhumaa peräänkuuluttaa laajempaa tietoisuutta viestinnän kokonaisvaltaisesta luonteesta: ”Sisältö ja muoto eivät ole koskaan toisistaan erillään. Ajatteleminen, kirjoittaminen, lukeminen ja visuaalinen muotoilu vaikuttavat toisiinsa ja vastaanottajaan. Muoto tuottaa paljon tietoa itsessään, sisällön ympärille ja sen lomaan.”
Erityisesti juuri nyt olisi tärkeää ymmärtää viestinnän moniulotteisuutta, sillä lähes kaikki informaatio on siirtymässä digiympäristöön. ”Suurin osa käytännöistämme on jämähtänyt gutenbergilaiseen aikaan”, Arja Karhumaa sanoo. ”Gutenberg kehitti 1400-luvulla eurooppalaisen kirjapainotaidon latomalla peräkkäin valmiita irtokirjaimia. Länsimainen typografia toteuttaa edelleen tismalleen samaa ajatusta: teksti on lineaarista, kirjaimet suorakulmioita ja kaikki informaatio ruudukossa. On mahdollista, että olemme siirtämässä nämä paperille painamiseen suunnitellut käytännöt suoraan digitaalisille alustoille, kyseenalaistamatta niitä. Siitä huolimatta, että sähköinen maailma antaisi meille vaikka minkälaisia mahdollisuuksia.”
Maailmanlaajuisen muuttoliikkeen vuoksi julkisen sektorin tuottamissa materiaaleissa on yhä enemmän tarvetta monikieliselle viestinnälle. Aallon opiskelija Samar Zureik halusi auttaa maahanmuuttovirasto Migriä kehittämään parempia painotuotteita. ’Tirhal family’ -kirjasintyyppi tutkii mahdollisuutta yhdistää kaksi erilaista kirjoitusjärjestelmää — latinalaisen ja arabialaisen — säilyttäen visuaalisen harmonian. Tavoitteena on parantaa luettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä luoda visuaalista yhtenäisyyttä. Kuvat: Samar Zureik
Maailmanlaajuisen muuttoliikkeen vuoksi julkisen sektorin tuottamissa materiaaleissa on yhä enemmän tarvetta monikieliselle viestinnälle. Aallon opiskelija Samar Zureik halusi auttaa maahanmuuttovirasto Migriä kehittämään parempia painotuotteita. ’Tirhal family’ -kirjasintyyppi tutkii mahdollisuutta yhdistää kaksi erilaista kirjoitusjärjestelmää — latinalaisen ja arabialaisen — säilyttäen visuaalisen harmonian. Tavoitteena on parantaa luettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä luoda visuaalista yhtenäisyyttä. Kuvat: Samar Zureik
Viestit kirjoittuvat meihin
Arja Karhumaa puhuu kirjoittamisen sijaan ”kirjoittumisesta”. Se tarkoittaa, että mikään informaatio ei ole neutraalia, vaan kaiken tiedon takana on ihmisiä, teknologioita ja prosesseja. Niiden vaikutukset tarttuvat — eli kirjoittuvat — vastaanottajaan.
”Esimerkiksi netin tahti kirjoittuu meihin. Keskittymiskykymme vähenee, pitkät argumentaatioketjut ja niiden edellyttämä kriittinen ajattelu saattavat olla heikentymässä. Miten syvempää tiedon omaksumista ja ajattelua voidaan tukea? Me visuaalisen viestinnän asiantuntijat olemme muodon vaalijoita ja kehittäjiä. Uskon, että me voimme luoda uusia ratkaisuja.”
Laadukkaalla ja hyvin harkitulla viestinnällä voidaan siis tuottaa positiivista vaikutusta. Visuaalisella viestinnällä on paljon annettavaa vaikkapa tiedon saavutettavuuteen.
Arja Karhumaa sanoo: ”Saavutettava ja selkeä tarkoittaa useimmiten minimalistista versiota ilman erityisempää estetiikkaa. Mutta onko todella muodon äärimmäinen pelkistäminen se toimivin tapa tuottaa saavutettavaa tietoa? Minun mielestäni ei, jos hyväksytään, että muoto tuottaa itsessään tietoa. Aiomme tarkastella opiskelijoiden kanssa Kelan selkokielisiä etuusesitteitä tulevalla saavutettavan typografian kurssilla. Kurssi on yhteisprojekti Selkokeskuksen ja Kelan kanssa. Haluamme selvittää hyvin kokeellisella tavalla, mitä saavutettavuus voisi parhaimmillaan olla, kuinka ehdottomia totutut selkeyssäännöt ovat ja missä kulkevat lukukelvottomuuden rajat.”
Myös harhaanjohtavan tiedon jakaminen eli mis- ja disinformaatio, yksi aikamme isoista haasteista, kaipaa uusia torjuntakeinoja. Voisiko visuaalinen viestintä olla siinä tehokas apu?
”Kaikilla muodoilla on oma historiansa. Esimerkiksi matemaattisiin periaatteisiin nojaavalla kaaviolla on oma syntytarinansa, ja sen muoto sekä tunnistettavuus juontuvat suoraan siitä. Voit viedä mitä tahansa tietoa kaavioon, ja se vakuuttaa vastaanottajan tieteellisyydellään — vaikka itse tieto ei olisikaan tutkittua faktaa! Tällaiset muotoon liittyvät taustaprosessit pitää tehdä näkyviksi.”
Tarvitsemme kaiken kaikkiaan enemmän medialukutaitoa. Faktantarkistus on jo isojen mediatalojen arkipäivää mutta lukutaidon käsitettä tulisi laajentaa koskemaan myös visuaalisen viestinnän muotoja: typografiaa, kuvavalintoja, diagrammien taustahistoriaa. Ja tietenkin julkisen tiedon motiiveja tulee tarkastella aina vain kriittisemmin. Kuka on julkaissut ja mitä, millä alustalla, kuka hallinnoi tätä media-alustaa…
Karhumaan mukaan myös visuaalisen muotoilun ammattilaisten olisi hyvä syventyä tekstien ja viestien koko ekosysteemiin, ja tämä ulottuvuus olisi syytä sisällyttää koulutukseenkin. Miten sisällöt, muodot ja jopa kokemusmaailmat — niin tekijän kuin vastaanottajankin — vaikuttavat ymmärryksen syntyyn? Aihe on kaikkea muuta kuin merkityksetön, sillä ihminen lukee tiedostamattaan viestinnän muotoja jo ennen kuin lukee itse sisältöä.
Jos siis luulit, että valmiit tekstit ja mediatuotteet on tehty sinulle suoraan kulutettaviksi, harkitse vielä. Jokaisen valmiin oloisen informaationpalasen kulissien taakse kannattaa kurkistaa.
Kuvat, Sanni Wessman:
Punaista – Tarinoita kuukautisista
Punaista on visuaalinen konsepti, joka nostaa kuukautiset keskiöön. Punaista on 12 tosielämän tarinaa värikkään kuvakirjan muodossa. Projekti haluaa hälventää kuukautisten ympärillä olevaa häpeää ja jopa stigmaa.
Wall of Silence on tiedon visualisointiprojekti, jossa syvennytään rumaan aiheeseen: seksuaalisen hyväksikäytön mahdollistavien ihmisten verkostoon. Sveitsiläinen suunnittelija ja Aalto-yliopiston alumni Adina Renner työskenteli tämän hankkeen parissa Aalto-yliopistossa vuonna 2018.
Projektin lähtökohtana oli laajalti julkisuuteen noussut pedofiililääkäri Larry Nassarin tapaus. Nassar toimi pitkään USA:n voimistelumaajoukkueen lääkärinä ja yli 20 vuoden aikana käytti seksuaalisesti hyväksi ainakin 265 nuorta naista ja tyttöä. Vuosina 2017-2018 käydyn oikeudenkäynnin jälkeen Nassar tuomittiin 100 vuoden vankeusrangaistukseen.
Adina Renneriä hämmästytti tapauksen uutisointi. Media ei analysoinut, miten oli mahdollista, että niin suuri määrä voimistelijoita kärsi hyväksikäytöstä niin pitkään. Keskeinen kysymys oli: miksi Nassarin ympärillä olevat ihmiset vaikenivat?
Adina keräsi dataa sadoista uutisartikkeleista, analysoi ja järjesteli ne. Tiedon visualisointi paljasti tiettyjä toistuvia käyttäytymismalleja, jotka eivät muuten olisi olleet niin ilmeisiä. Verkostokaaviolla Adina kuvasi Nassarin työuran sekä työhön liittyvien instituutioiden toimintaan kytkeytyvät ihmiset. Hyväksikäytön hiljaiset mahdollistajat muodostivat "hiljaisuuden muureja". Näiden murtaminen oli uhreille miltei mahdotonta.
Wall of Silence pääsi Kantar Information is Beautiful Awards -kilpailun ehdokaslistalle (suurten sanomalehtien Guardianin ja Washington Postin ohella) vuonna 2018.
Arja Karhumaa
Arja Karhumaa on graafinen suunnittelija ja tekstitaiteilija sekä visuaalisen viestinnän muotoilun apulaisprofessori. Hänen työnsä liikkuu laajalti typografian, muotoilun ja kokeellisen kirjoittamisen maailmoissa, yhtä hyvin runouden kuin akateemisen kirjoittamisen piirissäkin. Yliopistouran ohella hän tekee taiteellista työtä, ja on säännöllisesti esillä näyttelyissä, tapahtumissa ja julkaisuissa.
Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun ohjelma (Visual Communication Design programme VCD) on kansainvälinen yhteisö, jota kiinnostaa visuaalisuus, oppiminen ja toiminta. Opiskelijoiden työnäytteitä löytyy VCD arkistosta.
Kuva: Evelin Kask
Kuva: Evelin Kask
Built with Shorthand