Kohti ystävällisiä ääniympäristöjä
Suunnitellut äänimaisemat ympärillämme luovat moniaistisia elämyksiä
Älykäs äänisuunnittelu vaikuttaa kokemukseemme erilaisista tiloista. Sen avulla voidaan elävöittää ympäristöjä, kertoa tarinaa ja parantaa käyttäjäkokemusta. Sen keinoin on mahdollista myös herätellä aisteja, lisätä hyvinvointia ja luoda uusia maailmoja.
Kun Helsinkiin kaavailtu Uusi lastensairaala oli vasta arkkitehtien ja insinöörien työpöydillä, heidän rinnallaan työskentelivät jo myös äänisuunnittelijat. Modernien sairaalatilojen haluttiin tarjoavan asiakkaille – lapsille ja heidän vanhemmilleen – sekä työntekijöille miellyttävän, kokonaisvaltaisen kokemuksen.
Suomen suurimman lastenklinikan tilasuunnittelussa tähdättiin moniaistillisuuteen, jossa myös äänimaisema on keskeinen tekijä: se toimii ihmisten ja ympäristön välittäjänä ja yhdistäjänä. Äänellä täydennettyjen tilojen tavoitteena on vähentää lapsipotilaiden hoitotoimenpiteiden tai tutkimusten odottamiseen liittyvää levottomuutta, ja toisaalta tuoda sairaalaympäristöön ripaus sadunomaista leikkisyyttä.
Tilojen äänimaailman suunnittelivat ja toteuttivat Aalto-yliopiston Sound in New Media -pääaineen maisteriopiskelijat lehtori Antti Ikosen johdolla. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti sairaalan johdon lisäksi digitaalisen audioteknologian asiantuntijoiden kanssa ja työtä valvoivat äänitutkimuksen ja lääketieteen asiantuntijat.
Uuden lastensairaalan äänimaisema on uraauurtava ja yhteiskunnallisesti vaikuttava hanke, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Sairaala voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2018 ja äänimaisema puolestaan International Sound Awards -kilpailun Grand Prix -palkinnon vuonna 2019.
Taustalla tutkittua tietoa äänen vaikutuksista
Äänimaisemassa kuuluu rauhoittavaa meren kohinaa, tuulen suhinaa, linnun laulua ja viidakon huhuiluja sekä musiikillisia elementtejä. Sairaalaa varten räätälöity äänisisältö nojaa tutkittuun tietoon luonnon äänten herättämistä miellyttävistä ja rauhoittavista tuntemuksista. Äänet ovat lempeitä, hienovaraisia ja mielikuvitusta ruokkivia.
Äänimaisema noudattelee sairaalan visuaalista ilmettä, vuorokauden rytmiä ja tulevassa versiossa myös esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelua. Ääniä välittää kaikkiaan kuusikymmentä kaiutinta sairaalan yleisissä tiloissa aina hissejä myöten, ja jokaisen kaiuttimen soittamaa ääntä on mahdollista ohjata ja muokata erikseen pienintä yksityiskohtaa myöten.
“Teknisesti kuunneltava maisema on tehty toisteisuuden sijaan muuntelevaksi, millä on haluttu ehkäistä kuuloaistin väsymistä ja aistikuormituksen syntymistä. Kuulokuva ei koskaan toistu täysin samanlaisena”, Antti Ikonen kertoo.
Ääniä testattiin ensin muun muassa Aalto-yliopiston Otaniemen-kampuksen auloissa ja käytävillä, ja kokonaisuutta on mukautettu palautteen perusteella. Lopulliset äänet on hienosäädetty sairaalassa yksilöllisesti tilojen mukaan.
Projekti jatkuu: äänimaisemaa kehitetään ja hiotaan sairaalan kävijöiden ja työntekijöiden palautteen pohjalta. Äänimaailmasta tehtiin vuosina 2022–2023 käyttäjätutkimus, jonka tuloksia on päästy jo analysoimaan.
Oheiset ääninäytteet ovat tiivistettyjä "maistiaisia" aineksista, joista sairaalan äänimaailma on tehty. Ne soivat hiljaisesti, harvakseltaan ja sattumanvaraisessa järjestyksessä sairaalan eri kerroksissa.
Uuden lastensairaalan eri kerroksissa on erilaiset äänimaisemat.
Uuden lastensairaalan eri kerroksissa on erilaiset äänimaisemat.
Äänisuunnittelun uudet ulottuvuudet
Säveltäjänä ja äänisuunnittelijana Antti Ikonen on itse kiinnostunut siitä, mihin kaikkeen ääni taipuu. Hän visioi, mitä esimerkiksi ääni- ja puheohjauksella voidaankaan tehdä – nyt ja tulevaisuudessa.
“Älykäs äänisuunnittelu erilaisiin tiloihin on nouseva ja kasvava alue, johon me Sound in New Media -maisteriopinnoissa olemme tarttuneet. Tähän liittyy koko auditiivisen viestinnän uusi tuleminen”, Ikonen kertoo.
Auditiivisen median, ääniteknologian ja äänitaiteen nousu ja kehitys 2000-luvulla käynnistivät ‘äänen uuden aikakauden’. Sound in New Media -koulutusohjelma aloitti 2008 ja sen opiskelijat ja opettajat ovat tutkineet äänen mahdollisuuksia ja toteuttaneet myös tilausprojekteja siitä alkaen. Ohjelmasta tähän mennessä valmistuneet satakunta taiteen maisteria jatkavat uraauurtavaa työtään ympäri maailmaa.
Teknologian kyllästämässä maailmassa on välttämätöntä ymmärtää ja tutkia teknologian vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan ja pyrkiä teknologian ja ihmisen tasapainoiseen yhteiseloon.
Monet ’älykkäät’ ratkaisut helpottavat jo elämää, kuten älypuhelinten puheella toimivat hakukoneet. Ohjataanko myös esimerkiksi kodin laitteita, käyttöliittymiä tai kulkuneuvoja pian äänen avulla?
Sähköistyvä autoliikenne on tuonut uudenlaista työtä äänisuunnittelijoille. Euroopan unionin asetus vaatii, että sähköautojen on pidettävä ääntä myös silloin, kun ne ajavat hitaasti eteenpäin tai peruuttavat, jotta muut teillä ja kaduilla liikkuvat havaitsevat autot ajoissa. Luonnostaan hiljaisiin sähköautoihin asennetaankin kaiuttimia myös ulkopuolelle, ja autonvalmistajien äänitiimit pääsevät käyttämään luovuuttaan – lisätyt äänet ovat väistämättä myös osa automerkin brändiä.
Äänimaisema yhdistää ihmisen ympäristöönsä
Äänisuunnittelija pyrkii kokonaisuuden kannalta parhaisiin teknisiin ja sisällöllisiin ääniratkaisuihin. Oli sitten kyse pelistä, käyttöliittymästä tai vaikka tilataiteesta, äänimaailman tulisi olla harmoninen kokonaisuus. Kun äänisuunnittelu on tehty kuten pitää, sitä ei siis välttämättä edes huomaa.
“Adaptiivisen eli mukautuvan äänen ei yleensä ole tarkoituskaan herättää mitään vau-efektiä – kuten valosuunnittelukaan ei lähtökohtaisesti tarkoita diskopalloja ja strobovaloja, kun puhutaan älyvalaistuksesta”, Ikonen toteaa.
Mitä sitten on ’älykäs äänisuunnittelu’?
”Älykkäässä äänisuunnittelussa on kyse ihmisen johonkin tilaan luomasta ääniympäristöstä, joka reagoi läsnäolijoihin tai säännöllisiin muuttujiin kuten aikaan, tai dynaamisiin parametreihin eli esimerkiksi siihen, millainen sää sattuu olemaan. Siinä on valtavasti mahdollisuuksia”, Ikonen kertoo.
Moniaistisia elämyksiä haluavat tarjota myös museot, joissa näyttelyiden ja koko museokokemuksen auditiiviseen puoleen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Ne ovatkin Sound in New Media -koulutusohjelman tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Koulutusohjelman opiskelijat ja opettajat ovat luoneet äänimaisemia aina Kansallismuseon Suomen tarina -näyttelystä Shanghain maailmannäyttelyn Suomen-paviljonkiin sekä muun muassa Designmuseolle, Urheilumuseolle, Amos Rex -museolle ja Lastentarhamuseolle.
Näytteet Kauppakeskus Triplan ilmavirtadatan pohjalta toteutetusta Triplan pulssi -teoksesta ja Suunto-yhtiölle tehdystä äänimaailmasta, joka kuultiin Designmuseon "Intiimin kosketus" -näyttelyssä.
Digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet
Sound in New Media -opintojen tavoitteena on tutkia ja ymmärtää uusinta teknologiaa sekä sen vaikutusta meitä ympäröivään äänimaailmaan: millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus avaa akustiselle viestinnälle, äänelliselle vuorovaikutukselle ja musiikillisen ilmaisun uusille muodoille live-esityksissä tai eri medioissa.
Ääntä opetetaan ja enenevässä määrin myös tutkitaan monialaisesti. Opetusohjelman sisällöissä on rajapintoja korkeakoulun muihin aloihin, kuten pelisuunnitteluun ja virtuaalitodellisuuteen, arkkitehtuuriin, nykytaiteeseen, teolliseen muotoiluun, elokuvaan ja animaatioon. Lisäksi Aalto-yliopiston puitteissa yhteyksiä on luonnollisesti myös akustiikkaan ja esimerkiksi puheentunnistusteknologiaan. Tiivistä yhteistyötä on alusta alkaen tehty myös Taideyliopiston musiikkiteknologian, tila-aika -taiteen ja teatteriäänen koulutusohjelmien kanssa.
"Jokainen luentoni alkaa äänimateriaalin kuuntelulla ja keskustelulla. Opin itse jatkuvasti uutta kuuntelemalla opiskelijoita, se on parasta tässä työssä.”
”Opiskelijoillamme ja alumneillamme on poikkeuksellisen hyvät valmiudet toimia äänisuunnittelijoina monialaisissa asiakas- ja käyttäjälähtöisissä hankkeissa, joissa täytyy ymmärtää sekä äänisisältöjä että teknologiaa, jolla ne saadaan toimimaan”, kertoo Ikonen. Tällaisia ovat juuri esimerkiksi museoiden kävijäkokemukseen liittyvät äänisuunnitteluprojektit.
Ikonen kertoo, että uutta yhteistyötä on syntynyt myös lastensairaalahankkeen pohjalta. Sairaalan äänimaailmassa käytetty generatiivinen toteutustapa on herättänyt kiinnostusta myös kaupallisten tilojen äänisuunnittelijoiden keskuudessa, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle ”muzakille” ja soittolistoihin perustuvalle taustamusiikille.
“Tekoäly ja robotiikka ovat teknologisen kehityksen kiehtovimpia ja askarruttavimpia alueita tällä hetkellä. Haluamme olla ensimmäisten joukossa mukana antamassa äänen näille ilmiöille. Ne muuttavat maailmaa tavalla, jota emme luultavasti osaa edes kuvitella. Tulevaisuus ei ole entisensä”, Antti Ikonen kiteyttää.
”Teknologia on silti hienoimmillaankin vain väline. Hyvä äänisuunnittelu lähtee aina kuuntelemisesta ja kuullun ymmärtämisestä – myös sen ymmärtämisestä miten muut kuulevat ja kuuntelevat", sanoo Antti Ikonen.
Antti Ikonen on Aalto-yliopiston vanhempi yliopistonlehtori, joka opettaa ja järjestää ääneen ja musiikkiin liittyviä kursseja yhdessä Aalto-yliopiston ääni- ja audiotutkijoiden kanssa sekä johtaa Sound in New Media -maisteriohjelmaa. Hän on myös muusikko, säveltäjä ja äänisuunnittelija.