Kantava maa -näyttely

nykykeramiikkaa ja pohdintoja maailmasta sen ympärillä

Keraamisia maljakoita

Jatta Lavi, Saija Halko ja Laura Itkonen: pientuotantona valmistetut astiat. Kuva: Anne Kinnunen

Jatta Lavi, Saija Halko ja Laura Itkonen: pientuotantona valmistetut astiat. Kuva: Anne Kinnunen

Kyllikki Salmenhaara, 1970-luku, lasitekokeita. Kuva: AnneKinnunen

Kyllikki Salmenhaara, 1970-luku, lasitekokeita. Kuva: AnneKinnunen

Keramiikka ikiaikaisena materiaalina tarjoaa yhteyden edesmenneisiin sukupolviin ja kulttuureihin eri puolilla maankamaraa. Ruukku, astia, eläinhahmot – monien keramiikkaesineiden esikuvat ovat aikojen takaa. Keramiikka on taas suosittua, ja vanhat aiheet saavat uusia muotoja uusien tekijöiden käsissä. Mihin keramiikan vuosituhantinen vetovoima perustuu, ja mitä se kertoo meistä ihmisistä?



”Hyvin hoidettuna keraaminen esine säilyy lähes ikuisesti, ja ikuisena esineenä sen olisi syytäkin pysyä muodissa pitkään eikä jäädä ohimeneväksi oikuksi”, sanoo keraamikko Nathalie Lautenbacher.


Näyttely asettaa rinnakkain jo pitkään alalla toimineiden keraamikkojen ja muotoilijoiden sekä uransa aivan alussa olevien opiskelijoiden töitä usean eri teemakokonaisuuden alla. Aiheet vaihtelevat funktionaalisesta sarjatuotannosta ja materiaalitutkimuksesta taideteoksiin. Myös Aalto-yliopiston omista opetusarkistoista nostetaan näytteille opettajien ja oppilaiden valittuja töitä vuosien takaa. Mukana nähdään teoksia alan tämän hetken tunnetuimmilta tekijöiltä (mukana muiden muassa Kristina Riska, Sami Ruotsalainen, Kirsi Kivivirta, Kim Simonsson, Lotta Mattila ja Matias Karsikas). Samalla näyttely tarjoaa kurkistuksen alan tulevaisuuteen nykyisten opiskelijoiden, vastavalmistuneiden sekä tutkijoiden uutta teknologiaa ja kokeellista muotoilua hyödyntävien projektien kautta.

Keramiikkataide kuului Aalto-yliopistoa ja Taideteollista korkeakoulua edeltäneen, Ateneumissa toimineen Veistokoulun ensimmäisten oppiaineiden joukkoon. Mitä keramiikasta muotoillaan 2021-luvulla?  Näyttely osoittaa, että materiaalina se on edelleen yksi keskeinen media muotoilun laajenevassa materiaalivalikoimassa. 

Silikaattimineraalit muodostavat 90 prosenttia maapallon kuoresta. Näistä rapautuneista mineraaleista eli savesta polttamalla syntyy keramiikka. Lämpötilan käydessä riittävän korkeaksi materiaalissa tapahtuu keraaminen muutos, minkä seurauksena se muuttuu kovaksi eikä enää palaudu entiseen muotoonsa. Astelemme päivittäin tämän kivisen luonnonvaran päällä. Keramiikka tarjoaa yhteyden edesmenneisiin sukupolviin, kulttuureihin ja historian jatkumoon eri puolilla maankamaraa. Näyttely osoittaa kuinka taitavien tekijöiden käsissä keramiikka taipuu tuhansiksi tarinoiksi. KANTAVA MAA -näyttelyn nimeä mukaillen allamme on kalliomaa, josta opiskelijat ponnistavat tukevasti kukin omille poluilleen.

Nykyisin keramiikan opintoja tarjoavat Aalto-yliopistossa mm. muotoilun laitoksen kandidaatin tutkintoon tähtäävä muotoilun pääaine. Maisteritasolla keramiikkaan voivat syventyä vuonna 2018 perustetun Contemporary Design -ohjelman opiskelijat. Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella alan tutkimuksessa painottuu luovan taiteellisen prosessin tutkimus, materiaalisuus, ekologiset kysymykset ja uudet teknologiat. Aallon keramiikan studio on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille ja tarjoaa näin mahdollisuuden uudenlaisiin kohtaamisiin ja monialaiseen työskentelyyn eri materiaalien parissa.

green ceramics
what circular ceramics
Värikkäitä keraamisia esineitä

Camilo Cortes, Moving Bodies, 2018. Turpoava massa. Kuva: Camilo Cortes

Camilo Cortes, Moving Bodies, 2018. Turpoava massa. Kuva: Camilo Cortes

tummanpuhuvia keraamisia esineitä

Kati Tuominen-Niittylä, Sarjasta Rauta-aika, 2013, Kuva: Jefunne Gimpel

Kati Tuominen-Niittylä, Sarjasta Rauta-aika, 2013, Kuva: Jefunne Gimpel

Keraamiinen valkoinen muoto, jossa kasvikuvioita päällä

Tiia Matikainen, Hämärän vartija, 2019. Kuva: Pasi Mälkiä

Tiia Matikainen, Hämärän vartija, 2019. Kuva: Pasi Mälkiä

keraamisia astioita

Saija Halko, Laura Itkonen, Sarita Koivukoski, Nathalie Lautenbacher, Tuuli Saarelainen: Astiat. Kuva: AnneKinnunen

Saija Halko, Laura Itkonen, Sarita Koivukoski, Nathalie Lautenbacher, Tuuli Saarelainen: Astiat. Kuva: AnneKinnunen

Keraaminen pyöreä esine.

Julia Strand: Nupukka 2.

Julia Strand: Nupukka 2.

Item 1 of 5
Värikkäitä keraamisia esineitä

Camilo Cortes, Moving Bodies, 2018. Turpoava massa. Kuva: Camilo Cortes

Camilo Cortes, Moving Bodies, 2018. Turpoava massa. Kuva: Camilo Cortes

tummanpuhuvia keraamisia esineitä

Kati Tuominen-Niittylä, Sarjasta Rauta-aika, 2013, Kuva: Jefunne Gimpel

Kati Tuominen-Niittylä, Sarjasta Rauta-aika, 2013, Kuva: Jefunne Gimpel

Keraamiinen valkoinen muoto, jossa kasvikuvioita päällä

Tiia Matikainen, Hämärän vartija, 2019. Kuva: Pasi Mälkiä

Tiia Matikainen, Hämärän vartija, 2019. Kuva: Pasi Mälkiä

keraamisia astioita

Saija Halko, Laura Itkonen, Sarita Koivukoski, Nathalie Lautenbacher, Tuuli Saarelainen: Astiat. Kuva: AnneKinnunen

Saija Halko, Laura Itkonen, Sarita Koivukoski, Nathalie Lautenbacher, Tuuli Saarelainen: Astiat. Kuva: AnneKinnunen

Keraaminen pyöreä esine.

Julia Strand: Nupukka 2.

Julia Strand: Nupukka 2.

Kristina Riska’s sculptures “inevitableprogress I & II” at Aalto University Töölö

Kristina Riska’s sculptures “inevitableprogress I & II” at Aalto University Töölö

The idea behind the STAGE artwork by ceramic artist Kirsi Kivivirta in the “Human Approach”

Näyttelytyöryhmä: Nathalie Lautenbacher (lehtori, kuraattori), Maarit Mäkelä (professori), Outi Turpeinen (taidekoordinaattori), Tuuli Saarelainen (näyttelyassistentti), Ariane Relander ja Piia Jalkanen (näyttelysuunnittelu), Annika Leppäaho (visuaalinen suunnittelu)

Näyttely on osa syyskuussa 2021 Rovaniemellä verkkotapahtumana järjestetyn kansainvälisen INTERNATIONAL ACADEMY OF CERAMICS (IAC) -järjestön ON THE EDGE -konferenssin ohjelmaa.

Kantava maa -kirja löytyy Aalto ARTS Booksin valikoimasta.