Aallon tekstiiliopetus perustuu tekstiiliajatteluun
Aalto-yliopiston tekstiilisuunnittelun opetuksen tavoitteena on kokonaisvaltainen ymmärrys tekstiileistä ja niiden mahdollisuuksista.
Professori Maarit Salolaisen kirja Interwoven - Exploring Materials and Structures on perusteellinen katsaus kudottujen tekstiilien maailmaan ja Aalto-yliopiston tekstiilisuunnittelun pedagogiikkaan. Järkälemäinen eepos tarjoaa lukijalle matkan läpi tekstiiliteollisuuden historiallisen kehityksen aina tekstiilien tulevaisuuteen.
Kirjan tavoitteena on lisätä kankaiden ja materiaalin arvostusta vastineena pikamuodille sekä kasvattaa yleistä ymmärrystä niin tekstiilien merkityksestä kestävässä kehityksessä kuin ratkaisujen tarvitsemasta teknistä ja systeemitason osaamisesta. Tekstiilisuunnittelun opetuksen osalta on tärkeää lisätä keskustelua studiopedagogiikasta sekä teknisen ja luovan sisällön yhdistämisestä opetuksessa.
Teos johdattaa lukijan kudottujen kankaiden maailmaan ja kuvaa kattavasti, kuinka tekstiilien historia on kietoutunut innovaatioihin esihistoriallisista ajoista alkaen. Tekstiilien valmistus on kautta historian vaikuttanut ihmisten ajatteluun ja muuttanut sitä.
"Halusin tehdä kirjan tekstiilisuunnittelun ytimestä – kuitujen, lankojen ja kankaan rakenteen yhteisvaikutuksesta. Tärkeää oli tuoda esille tekstiilisuunnittelun luovan puolen kietoutuminen perusteelliseen tekstiiliteknologian, prosessien ja tekniikoiden tuntemukseen. Tarinankerronta on mukana kantavana teemana”, kertoo Maarit Salolainen, joka on tekstiilisuunnittelun professori ja Aalto-yliopiston Fashion, Clothing and Textiles (FaCT) -maisteriohjelman johtaja. Kirja on suunnattu niin suunnittelijoille kuin kaikille tekstiileistä ja muodista kiinnostuneille.
Salolaisen keskeinen viesti on, että tekniikoita pitää osata käyttää luovasti – ja tulee katsoa tulevaisuuteen. Tärkeää on myös tekstiilien monialaisuus ja alueen pitkän, ihmiskunnan historiaan kietoutuvan tarinan ymmärrys.
Tekstiiliajattelu menetelmänä
Interwoven-teoksessa esitelty uusi kudottujen kankaiden suunnittelun opetusmenetelmä madaltaa kynnystä tekstiiliopintoihin ja auttaa näin monialaisen oppimisympäristön luomisessa. Tekstiilien maailma on monitieteinen, ja alojen välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta pääsemme kestävään tekstiilien tulevaisuuteen.
Tekstiiliajattelu pyrkii kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen tekstiileistä. Menetelmä ohjaa kohti ammattimaisia tekstiilisuunnittelukäytäntöjä ja -prosesseja ja uudistaa tapaa, jolla tekstiilisuunnittelua opetetaan. Se auttaa myös avaamaan tekniikoiden sekä käsityö- ja suunnittelukäytäntöjen olemusta. Mallia voidaan soveltaa myös muuhun studioympäristöissä tapahtuvaan muotoiluopetukseen.
"Tekstiiliajattelu on kehollista ajattelua ja tarinankerrontaa. Se on tapa yhdistää hiljainen tieto tekstiilisuunnittelun ja niiden valmistuksen prosessien, tekniikoiden ja mekanismien ymmärtämiseen – lyhyesti sanottuna se yhdistää luovan ja teknisen", Salolainen selittää.
“Kannustamme opiskelijoitamme kuvittelemaan tulevaisuutta ja luomaan uusia kestäviä ratkaisuja tekstiileille.”
Interwoven pohjautuu muotoilupedagogiikan tekemällä oppimisen periaatteisiin. Se nivoo yhteen teknisen tiedon, taiteellisen ilmaisun ja tarinankerronnan, mikä tekee siitä ainutlaatuisen oppaan tekstiilisuunnittelun saralla.
Mukana on keskeisesti myös tekstiilisuunnittelun luova ulottuvuus. Kirja painottaa kokeilemisen merkitystä ja antaa käytännön vinkkejä suunnitteluprosessin hallintaan. Teknisten taitojen hallinnan tärkeyttä painotetaan ja kuvataan myös tietokoneavusteista suunnittelua.
Mikä tärkeää, teoksessa käsitellään kattavasti myös ympäristönäkökohtia, jotka ovat erityisen tärkeitä tekstiili- ja muotialan tulevaisuuden kannalta. Tekstiilin elinkaaresta puhuttaessa on otettava huomioon kaikki vaiheet: kuidun viljely, materiaalin valmistus, langankehitys, kudonta, värjäys- ja painatusprosessit, erilaiset viimeistelyvaihtoehdot ja logistiikkavaiheet sekä käyttö- ja loppukäyttövaiheet.
“Haluan kannustaa opiskelijoita tarttumaan pelottomasti tekniseen tietoon osana luovaa prosessia, tekemällä oppimisen kautta, ja hyödyntämään tätä tietoa myös tekstiilien ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi. Siten he voivat luoda uusia, kestävän tekstiilitulevaisuuden ratkaisuja”, Salolainen sanoo.
Kohti monialaista oppimista
Tekstiilisuunnittelija, professori emerita, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun entinen dekaani Helena Hyvönen muistelee kirjan esipuheessa, että hänen dekaanikaudellaan ensisijainen tavoite oli pyrkiä kokonaisvaltaiseen ja yhteiseen suunnittelun lähestymistapaan. Tähän liittyi keskeisesti pyrkimys tuoda tekstiili- ja muotialan koulutusohjelmat mahdollisimman tiiviisti yhteen ja visioida, mikä rooli tekstiilillä ja muodilla voi olla muotoilupedagogiikassa.
"Merkittävä harppaus kohti alojen välistä monialaista oppimista otettiin investoimalla muoti- ja tekstiilistudioihin ja kehittämällä opetussuunnitelmia kohti tekemällä oppimista", Hyvönen sanoo.
Opetuksessa keskityttiin olennaiseen opettamalla muotoiluajattelua, sisällön tuottamista ja tarinankerrontaa sekä kehittämällä opiskelijoiden teknisiä taitoja. Tänään Aalto-yliopiston huippuluokan infrastruktuuri, studiot ja työpajat, on tekemällä oppimisen ytimessä. Aallon muoti- ja tekstiiliosaaminen on ainutlaatuista maailmassa.
“Työ on kantanut hedelmää. Siitä todisteena ovat opiskelijoidemme lukuisat menestyksekkäät urat tekstiiliteollisuudessa ja kansainvälisissä muotitaloissa. Muodin ohjelmamme nousivat myös Business of Fashion -rankingin kärkisijoille vuonna 2019.”
Hybriditaidot ovat tärkeitä
Aallon opiskelijat luovat jo tekstiilisuunnittelun opintojensa alussa monipuolisen kangasmalliston, mikä lisää heidän ymmärrystään tekstiilikuitujen ja lankojen ominaisuuksista sekä niiden käyttäytymisestä ja suhteesta erilaisissa tekstiilirakenteissa.
Muotoilun käytänteisiin liittyvä tutkimusprosessi on Aallossa kiinteä osa tekstiiliopintoja, ja opiskelijat etenevät nopeasti monimutkaisempiin yhdistettyihin sidoksiin sekä jacquard-opintoihin ja edelleen innovoimaan, toteuttamaan ja soveltamaan taitojaan tekstiili- ja muotialalla - tai muilla aloilla.
Salolaiselle avainasemassa on opiskelijoiden hybridiosaaminen.
“Kannustamme opiskelijoita monialaisuuteen ja näkemään uusia kestäviä ratkaisuja tekstiileille.”
Vielä historiaan: Jacquard-koneen keksintö oli lähtölaukaus digitaaliseen aikaan. 1800-luvun alussa Joseph Jacquardin keksimä jacquard-kone talletti ensimmäistä kertaa tiedon binäärimuodossa rei'itettyihin pahvikortteihin ja loi pohjan automaattiselle tietojenkäsittelylle, tietokoneille ja tietoverkoille.
"Tänä päivänä tekstiilirakenteita ja -materiaaleja käytetään lääketieteellisissä sovelluksissa, elektroniikkaa sisällytetään kudottuihin tekstiileihin ja uusia tulevaisuuden kuituja keksitään jatkuvasti. Tekstiilit ovat edelleen kehityksen ytimessä", Salolainen toteaa.
"Olemme toivottavasti uuden aikakauden kynnyksellä, joka vastaa sitä maailmaa muuttanutta vallankumousta, jonka jacquard-koneen keksiminen käynnisti."
Interwoven-teos (Aalto ARTS Books, 2022) on saatavilla Aalto University Shopissa.
Se sisältää tekstiilisuunnittelun lehtorien Maija Fagerlundin kirjoittaman kappaleen jacquard-kankaista ja Anna-Mari Leppisaaren osuuden tekstiilien viimeistyksistä ja tekstiilisuunnittelun ja muodin yhteydestä sekä professori Kirsi Niinimäen tekstiilimateriaalien ympäristövaikutuksiin luotaavan artikkelin. Valokuvat on ottanut Eeva Suorlahti.
Aallon tekstiiliopiskelijoiden töitä oli esillä DIALOGUES-näyttelyssä New Yorkissa marraskuussa 2022 ja Dipolissa Espoon Otaniemessä marraskuusta 2022 helmikuuhun 2023.
Tutustu Dialogues-virtuaalinäyttelyyn